Paikalliset

”Korkeat rakennukset lisäävät itsemurha- riskiä”

Emeritusprofessorin mukaan korkeiden rakennusten haitoista ei keskustella nykyisin tarpeeksi.

– Koska korkea rakentaminen antaa mahdollisuuden hypätä korkealta, lisää se itsemurhia samalla tavalla kuin ladattu haulikko talon seinällä.

– On empiirinen tosiasia, että korkealla rakentamisella on tilastollinen yhteys itsemurhalukuihin, eikä se voi olla sattumaa. Sitä ei voi vain sivuuttaa.

Oikeussosiologian emeritusprofessorin Paavo Uusitalon väite perustuu yhdysvaltalaisiin tilastoihin. Niiden mukaan esimerkiksi Manhattanilla tehdään hyvin paljon itsemurhia hyppäämällä korkean rakennuksen katolta.

– Esimerkiksi Manhattanin, pilvenpiirtäjäalueella New Yorkissa itsemurhia tehdään hyppäämällä korkeista rakennuksista. Hyppäämällä tehtyjä itsemurhia tehdään yhtä paljon kuin ampumalla.

Yhdysvaltalainen The Wall Street Journal kertoi vuonna 2010, että rakennusten katolta hypättiin yli 5 000 kertaa kuolemaan vuosina 1976–2008.

Pelkästään vuonna 2008 tehdyistä itsemurhista hieman alle 20 prosenttia oli tehty hyppäämällä.

Hyppäämällä tehdyt itsemurhat ovat yleisiä etenkin nuorten keskuudessa.

– Pari vuotta sitten Moskovassa oli nuorison itsemurha-aalto. Nuoret asuivat pilvenpiirtäjä-tyyppisissä asunnoissa, joista he hyppäisivät alas, kun sukset menivät ristiin vanhempien kanssa. Tapauksia oli toistakymmentä peräkkäin.

Sama suuntaus on nähtävillä myös esimerkiksi Etelä-Koreassa. Epäonnistunut nuori tekee itsemurhan hyppäämällä.

– Luin muutama vuosi sitten, että Moskovaan suunniteltu ”Manhattan” on tulossa suunniteltua pienemmäksi. En tiedä, säikähtivätkö he nuorten itsemurha-aaltoa, mutta korkeaa rakentamista ollaarajoittamassa.

Hänen mukaansa uudet suunnitelmat eivät sovi suomalaiseen arkkitehtuuriin, eikä niissä ole huomioitu sosiaalisia tai taloudellisia haittavaikutuksia.

– Korkea rakentaminen on hyvin pääomavaltaista. Se tuottaa suhteessa rakennuspinta-alaan varsin vähän työpaikkoja. Jos kaupunki haluaa edistää työllisyyttä, tulisi heidän ensin korjauttaa kaikki homekoulut ja kaikki peruskorjausta kaipaavat talot.

Paavo Uusitalo

74-vuotias oikeussosiologian professori (emeritus).

Työskennellyt Tampereen yliopiston sosiologian professorina, Helsingin yliopiston oikeussosiologian apulaisprofessorina ja professorina.

Eläkkeelle jäätyään Uusitalo työskenteli Puolan Nicolaus Copernicus yliopistossa sosiologian professorina.

Uusitalon nimesivät professoriksi muun muassa Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat