Paikalliset

Kauppakamari: Tunneli vaikka vastoin yleistä mielipidettä

Tamperetta on aina kehitetty rohkeasti ja usein myös yleistä mielipidettä vastaan, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen sanoo Rantaväylän tunnelin vastustajille.

Hän muistuttaa myös, että kuntavaaleissa 42 prosenttia tamperelaisista jätti käyttämättä äänioikeuttaan. Hänen mielestään demokratian näkökulmasta päätöksiä joutuu punnitsemaan hyvin tarkkaan.

Lue Eskelisen koko kirjoitus:

Mitä irtaantuminen tunnelihankkeesta tarkoittaa

Rantaväylän tunneli -hanketta on valmisteltu ammattimaisesti ja kaikkia hyviä osallistumismuotoja käyttäen.  Itse osallistuin Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan valmisteluun osallisryhmän jäsenenä vuosina 2003-2006. Isojen hankkeiden valmistelu nykylainsäädännöllä on erittäin haastavaa ja jälkikäteen on helppo löytää asioita, joista saa irtipisteitä ja otsikoita. Varmasti tässäkin asiassa voidaan jälkiviisaana todeta, että parannettavaa jäi - ainakin meidän edunvalvojien toiminnasta.

 Liikenneosayleiskaavan osallisryhmä työstä on kuitenkin pakko todeta, että vaikka osallisryhmä edusti laajempaa joukkoa kuin nykyinen maan hallitus tai pormestari koalitio niin pystyimme lausumaan tavoitteistamme yksimielisesti kaavan valmistelun yhteydessä. Osallisryhmä lausui muutamista tärkeistä asioista seuraavaa: keskusta pitää saavuttaa joustavasti kaikilla kulkumuodoilla, maanalaista pysäköintiä tulee lisätä, kevyen liikenteen väylät tulee rakentaa keskustaan ja keskustasta, kävelypainoitteisia katuja tulee lisätä huomioiden vuodenaikojen vaihtelu ja RANTAVÄYLÄN PITKÄ TUNNELI TULEE RAKENTAA. Osallisryhmä huomasi kaavan valmistelun yhteydessä, että kyseessä on kokonaisuus Tampereen keskustan kehittämiseksi niin asumisen kuin liikkumisen osalta. Lisäksi maankäytössä ja kaavoittamisessa moni asia liittyy toisiinsa ja prosessit ovat pitkiä.

Tampereen keskustan kehittämisohjelma perustuu Rantaväylän tunnelin sisältämään liikenneverkkoratkaisuun, joka mahdollistaa keskustan erittäin merkittävien kehittämishankkeiden toteutumisen. Rantaväylän tunnelia ei ole tarkoituksenmukaista arvioida erillisenä hankkeena vaan osana keskustan kehittämisen mahdollistavaa kokonaisuutta. Keskustan alueelle tarvitaan nopeasti asuntoja 5.000 - 10 000 uudelle asukkaalle. Lisäksi on tarve luoda edellytykset 15 000 uuden työpaikan syntymiselle. Ranta-Tampellan 3 600 asukkaan uusi alue on merkittävässä roolissa kasvutavoitteen saavuttamisessa. Rautatieaseman ympäristöstä on muodostumassa keskustan merkittävin työpaikkakeskittymä, johon suuri osa kasvun edellyttämistä työpaikoista syntyy. Rautatieaseman alueen rooli seudullisena ja valtakunnallisena eri liikennemuotojen keskusasemana tulee korostumaan ja sen sujuva liikenteellinen kytkeytyminen Rantaväylään on ensiarvoisen tärkeätä. Rantaväylän kehittäminen tunneliratkaisun pohjalta merkitsee sitä, että tunneli valmistuu näillä näkymin aikaisintaan v. 2017. Tampereella on jo silloin n. 10 000 asukasta ja seudulla n. 20 000 asukasta nykyistä enemmän. Eli jos tunnelia ei tule niin Tampere luopuu omasta kasvustaan ympäristökuntien hyväksi.

Liikenne kehätiellä on voimakkaasti kasvamassa. Kasvua on viimeisen 5 vuoden aikana jopa 45 %. Tie onkin ruuhkautumassa, mikä merkitsee liikenteen siirtymistä Rantaväylälle. Nyt esillä ollut Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi tulee nostamaan nopeasti Rantaväylän liikennemäärät nykyisestä 25.000 autosta/ vrk aina 48.000 autoon/ vrk vuoteen 2030 mennessä. Eli jos tunnelia ei tule, niin Mustalahteen pitää aloittaa eritasoliittyminen suunnittelu, jotka tulisivat eristämään Särkänniemen käytännössä kokonaan muusta keskustasta.

Tunneliratkaisun nettokustannus kaupungille valtion osuuden ja tonteista saatavien maankäyttösopimuskorvausten ja myyntitulojen jälkeen on n. 45 milj. euroa. Eli vähemmän kuin Vuoreksen koulukeskuksen kustannus (n. 50 milj euroa) tamperelaisille veronmaksajille. Tunnelin ja Ranta-Tampellan rakentamisen arvo on VTT:n arvion mukaan n. 800 milj. euroa ja työllisyysvaikutus n. 8500 htv. Lisäksi hanke mahdollistaa tai nopeuttaa usean muun taloudellisesti ja työllisyysvaikutuksiltaan merkittävän keskustan kehittämishankkeen toteutumista eli Tampere näyttää mallia olemalla ennustettava ja luotettava sopimuskumppani. Näiden hankkeiden yhteisarvo on reilusti yli 1 miljardin euron. Lisäksi niiden rakennusaikainen työllistävä vaikutus yli 21 000 henkilötyövuotta. Onko valtuusto valmis luopumaan näistä verotuloista ja aloittamaan kaiken keskustan suunnittelun alusta. Ovatko uuden suunnittelun kustannukset kaikille osapuolilla selvillä – myös  veronmaksajille?

Mikäli tunnelin toteutusta siirretään, on Ratapihankadun kytkemiseksi Rantaväylään löydettävä uusi ratkaisu, jonka myös tienpitäjä on valmis hyväksymään. Eli valtuutetun tulee muistaa, että kyseessä on toisten omistama tie. Tästä seuraa koko tien osalta useita vuosia kestävä tiesuunnittelu-, asemakaava-, ym. prosessi.   Tilapäisjärjestelyillä voidaan hoitaa jossain määrin Rantaväylän liikenteellistä toimivuutta, mutta ne eivät tarjoa kestävää pohjaa kehittämiselle. Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutukset ovat kuitenkin arviolta n. 15 – 20 M€  ja pääosin kustannusvastuu tulee kaupungilla eli tamperelaisille veronmaksajilla.

Mikäli Rantaväylää ei kehitetä, voidaan Hämeenkadun rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä unohtaa, koska liikennemäärät ovat nousemassa Rantaväylällä. Tämä tullee vaikeuttamaan paitsi ajateltua katuraitiotiehen perustuvaa joukkoliikenteen kehittämistä myös ydinkeskustan muuttamista kävelypainotteiseksi alueeksi. Liikennevirasto on perusteellisen YVA-prosessin ja vaihtoehtotarkastelujen pohjalta hylännyt muut ratkaisut. Mahdollisten vaihtoehtoisten liikennejärjestelyiden seurauksena alue ei ole hyödynnettävissä asumiseen kasvavasta liikenteestä seuraavien ympäristöhaittojen vuoksi.  Ranta-Tampellan 3 600 asukkaan alue jää toteutumatta. Voimassa oleva asemakaava tulee laatia uudelleen ja siinä kaupungilta jää saamatta 50 miljoonan euron korvaus tonttimaasta, jonka se tunnelivaihtoehdossa saisi itselleen kaavoittamalla nykyisen tiepohjan. Onko varaa jättää keskustan parhaita rakentamiseen soveltuvia paikkoja käyttämättä ja kiinteistöverot saamatta. Ranta -Tampellan asuinalue on kunnallistaloudellisesti edullinen toteuttaa, koska se hyödyntää tehokkaasti keskustan olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluverkkoa. Ranta-Tampellan aluetta vastaavan asukasmäärän sijoittaminen uusille alueille merkitsee n. 15 milj. euron lisäkustannuksia veronmaksajille.  Vertailuna voisi todeta Vuoreksen alueen, jonka em. kustannukset olevat moninkertaiset Ranta-Tampellaan verrattuna.

Toisin kuin julkisuudessa väitetään, niin Rantaväylän kehittämiselle on esitetty paljon vaihtoehtoisia kehittämismalleja. Kaikkien maanpinnalle jäävien kehitysvaihtoehtojen yhteisinä piirteinä on ollut, että niissä on tarkasteltu Rantaväylän kapasiteetin lisäämismahdollisuuksia, joka on kaupungin kannalta toissijaista verrattuna tunnelin kaupungin kehittämiselle tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tunnelin korvaavat eritasoliittymäratkaisut tulevat maksamaan noin 80 -100 miljoonaa euroa eli enemmän kuin allianssimallin kustannus 45 miljoonaa euroa Tampereen kaupungille.

Lyhyessä tunnelivaihtoehdossa Santalahden, Sepänkadun ja Mustalahden liittymien erilliskustannus jää pois ja tilalle tulee 111 milj. euron tunneli liittymineen, jonka jälkeen vaihtoehtoisen ratkaisun kustannus olisi 154 – 161 milj. euroa. Eli tunnelin vaihtoehtoiset ratkaisut tulevat kaupungille kalliimmiksi kuin tunnelivaihtoehto, jonka lisäksi menetetään tunnelista saavutettavat hyödyt. Rantaväylän kehittäminen on merkittävä osa keskustan kokonaiskehittämistä. Tunnelin lykkääminen hidastaa merkittäviltä osin keskustan kehittämisen kokonaisuutta ja toteuttamatta jättäminen vie pohjan keskustan kehittämiselle asetetuilta tavoitteilta. Tunnelin jäädessä toteutumatta on koko keskustan kehittämisohjelma valmisteltava uudelleen.  Tampere-talo, yliopisto, Näsinneula ja Särkänniemi ovat oman aikansa pitkän tähtäimen toteutuneita keskustan kehittämisen visioita, joista Tampere tunnetaan positiivisesti. Ne ovat tärkeä osa kaupungin imagoa ja vetovoimaa Suomen houkuttelevimpana kaupunkina kilpailtaessa muiden kasvukeskuksien kanssa parhaista yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista. Seudulle muuttaa 90 000 ihmistä. Tunneli mahdollistaa Tampereen keskustan kehittämisen kokonaisuutena imagoltaan, vetovoimaltaan ja kilpailukyvyltään Suomen parhaaksi keskustaksi, joka on tamperelaisten tulevaisuuden ylpeydenaihe ja kansainvälinen nähtävyys.

Hankkeesta ei ole vielä saatavilla lopullisia teknisiä ja taloudellisia tietoja. Siksi olisi vähintäänkin suotavaa, että asia selvitetään rauhassa ja valtuusto päättää asiasta Pormestariohjelman mukaisesti syksyllä. Kuntalaiset antoivat äänensä viime kunnallisvaleissa, mutta 42% kuntalaisista jätti äänestämättä eli demokratian näkökulmasta päätöksiä joutuu punnitsemaan hyvin tarkkaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Tampereen kaupungin, jonka talous on hyvässä kunnossa, tulisi investoida tulevaisuuteen, kehittää aluettaan monipuolisesti ja luoda rakentamisen avulla työpaikkoja sekä kasvattaa verotuloja. Kaupungin käyttötalous ja rakenne kaipaavat remonttia mutta sitä ei voi tehdä luopumalla investoinneista ja laajemmasta veropohjasta.

Tamperetta on aina kehitetty rohkeasti ja usein myös yleistä mielipidettä vastaan – rohkeasti tulevaisuutta luoden.

Tampereella 17.2.2013

Antti Eskelinen

toimitusjohtaja

Tampereen kauppakamari

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat