Paikalliset

Miksi muumityöt ovat Tampereella?

Jutun yhteydessä olevat kuvat ovat Tampereen taidemuseon muumikokoelmasta. Muun muassa nämä kaksi teosta ovat esillä Tampereen taidemuseon alakertassa sijaitsevassa Muumilaaksossa. Uusittu Muumilaakso avasi ovensa vuoden alussa.

.

Tove Jansson tarjosi aikoinaan muumikokoelmaansa helsinkiläisille, mutta pääkaupunki ei huolinut muumeja.

Tove Jansson oli läpeensä helsinkiläinen taiteilija. Hän syntyi Helsingissä ja kuoli Helsingissä. Nyt hän lepää Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla.

Vaan miksi ihmeessä Janssonin muumiteokset ovat Tampereen taidemuseossa eivätkä Helsingissä? Siksi, että muumikokoelmaa ei haluttu pääkaupunkiin. Jansson tarjosi kyllä elämäntyötään helsinkiläisille, mutta kokoelma torjuttiin, sillä muumeja pidettiin 1980-luvulla lasten hömppänä.

Tove Janssonin työt nousivat arvoon arvaamattomaan vasta hänen kuoltuaan vuonna 2001 – ja silloin kokoelma oli jo Tampereella.

Muumit ovat Tampereella, sillä Tampereen taidemuseon entinen johtaja, museoneuvos Anneli Ilmonen näki muumeissa jotakin sellaista, mitä muut eivät nähneet. Lisäksi hänellä oli onnea matkassaan.

Oli vuosi 1985. Ilmonen oli valmistelemassa Tampereen taidemuseoon näyttelyä Tove Janssonin elämänkumppanista Tuulikki Pietilästä. Ilmonen ja Pietilä olivat Tiiliholvissa lounaalla, kun Pietilä totesi olevansa huolissaan siitä, mihin hänen työnsä joutuvat, kun aika jättää hänestä.

Silloin Ilmonen rohkeni kysyä:

– Voisinko saada osan niistä Tampereen taidemuseoon?

Ei mennyt montaa päivää, kun Pietilä soitti ja kertoi, että hänen ystävällään Tove Janssonilla on sama ongelma. Ilmonen henkäisi puhelimeen:

– Minusta olisi aivan upeaa, jos muumit tulisivat Tampereelle.

Vähän päästä Ilmonen kutsuttiin Helsinkiin tapaamaan Tove Janssonia. Hän lähti matkaan Tampereen taidemuseon johtokunnan puheenjohtajan, Aamulehden silloisen varatoimitusjohtajan Pentti Parkkolan kanssa. Parkkola suhtautui menomatkalla epäilevästi muumeihin, ja tarkoituksena oli, että kaksikko viipyisi Janssonin luona vain pari tuntia.

Toisin kävi.

– Palasimme Tampereelle vasta seuraavana aamuna viideltä, Ilmonen muistelee.

Parkkola oli innostunut muumeista vallan kovasti, ja Ilmonen oli ikionnellinen. Hänen päässään pyöri vain yksi ajatus: Tampere saa muumit.

Sitten alkoi kaikkein vaikein työ. Ilmosen piti saada Tampereen johto vakuuttuneeksi siitä, että muumikokoelma kannattaa laittaa esille Tampereelle. Helppoa se ei ollut, mutta Ilmonen oli sinnikäs.

Avukseen hän sai apulaiskaupunginjohtajan Lars Zilliacuksen. Zilliacus oli keksinyt, että muumit voitaisiin laittaa esille Metson alakertaan, sillä olihan rakennuksen toinen arkkitehti Reima Pietilä Tuulikki Pietilän veli.

Näin Tampere sai muuminsa.

Tove Jansson lahjoitti lähes kaikki alkuperäiset muumityönsä, kirjankuvitukset ja Garm-lehteen tekemänsä taiteen Tampereen taidemuseolle ja kaupungille korvauksetta. Samalla hän lahjoitti yhdessä Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan kanssa Tampereelle muumitalon ja muut muumikuvaelmat.

Lahjoituksen ehtona oli vain se, että muumiteokset laitetaan esille ”niiden arvon ja laadun edellyttämään pysyvään tilaan”.

Jansson oli siinä uskossa, että teokset tulevat esille Tampereen taidemuseon uudisrakennukseen vanhan taidemuseorakennuksen viereen. Uudisrakennusta ei kuitenkaan rakennettu. Se jäi politiikan jalkoihin.

Ilmonen on sydänjuuriaan myöten huolissaan Tampereen kaupungin suunnitelmista siirtää Muumilaakso Onkiniemeen Särkänniemen seinänaapuriin.

– Niin meluisa ja kaoottinen paikka ei sovellu näin ainutlaatuisen kokoelman sijoituspaikaksi. Taidemuseo ei ole paikka, jossa täytyy kuunnella Särkänniemen laitteiden kolinaa ja ihmisten kiljumista, Ilmonen sanoo.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuonna Tove Janssonin syntymästä. Ilmonen on hyvin harmissaan siitä, että Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju lähettää ensi vuonna ison osan muumiteoksista Helsinkiin Ateneumiin.

– Toven juhlavuosi olisi ollut hyvä tilaisuus saada Tampereen taidemuseoon 100 000 kävijää.

Ilmosen kävijäennusteeseen voi hyvinkin luottaa, sillä hänellä on silmää taiteelle, joka kiinnostaa yleisöä. Ilmonen tunnetaan erityisesti Tampereen taidemuseon menestysnäyttelyistä, jotka houkuttelivat museoon ennätysyleisöjä 1990-luvulla. Esimerkiksi Muinainen Egypti -näyttelyssä kävi 159 000 vierasta, Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuureita esittelevässä näyttelyssä kävi yli 96 000 henkeä ja Inkanäyttelyssä yli 91 000 kävijää.

– Tampereen taidemuseo on pieni, mutta kyllä sinne Tove Janssonin juhlanäyttely olisi mahtunut, Ilmonen huomauttaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat