Paikalliset

Hämppi sai komean huomionosoituksen

Sokoksen paikalta sai lähteä 1972 tämä komea kulmatalo, Pulla-Helinin talo. Oikealla näkyy Otrantalon kulmaa, vasemmalla kauppahallin virastotaloa.

Hämeenkatu on Tampereen sydän. Se on jättänyt muistijälkensä moneen sukupolveen. Joku on nähnyt kadun varrella kaksipäisen miehen. Toinen on lukenut posetiivarin onnenlehdistä tulevaisuutensa. Monet ovat löytäneet sen lukuisista kohtaamisista itselleen puolison.

Näin kuvailee Hämeenkatua eilen julkistetun kirjan takakansi. Tamperelaisille niin rakkaasta ja muistoja herättävästä Hämpistä kertova uunituore teos loihtii esiin tarinoita kadun seudun ihmisistä ja elämänkohtaloista, mutta toisaalta valottaa myös Tampereen keskustan valtasuonen arkkitehtuuria – jopa kadonnutta sellaista.

– Pidän ehdottomasti menetyksinä Pulla-Helinin talon purkamista Sokoksen tieltä ja Blomin jugend-talon purkua vastapäätä, summaa arkkitehti Seija Hirvikallio Hämeenkadun menetyksiä.

– Onneksi Hämeenkadun varrella on asemakaavoilla suojeltuja rakennuksia jo 22 kappaletta. Hieno asia on sekin, että kadun vanhojen talojen restaurointi käynnistyi 1980-luvulla Museoviraston opastuksella.

Hirvikallio kirjoitti Hämeenkatu – Tampereen sydän -teoksen rakennuskulttuurihistoriallisen osuuden. Tarinoita muistojen kätköistä kirjasi tietokirjailija Matti Wacklin.

– Kirja tarkastelee Hämeenkatua kaupunkilaisten olohuoneena. Hämppi on enemmän jatkuvassa liikkeessä oleva tila kuin yksittäinen paikka, jota pysähdytään katsomaan. Halusin koota kirjaan tarinoita ja välähdyksiä siitä, miten tavalliset tamperelaiset ovat kokeneet Hämeenkadun, sen ilmiöt ja tapahtumat. Tavoitteena on ollut tallentaa historian liike ihmisten kautta, taustoittaa Wacklin.

Tarinoita piisaa

Yksi hassuimmista ja omaa aikaansa kuvaavista Wacklinin kaivamista tarinoista on, kun vuonna 1895 Hämeenkadun varrella kaupunkilaisille näyttäytyi ”Suuri Afrikkalainen neekerisotilaskaravaani”, ”kymmenen neekeriä suoraan Afrikan ihmissyöjien maanosasta”.

– Eräs työläismuori oli ihastuksissaan, eikä kokemusta himmentänyt, että joukko paljastuikin olleen kotoisin New Yorkin Harlemista, naureskelee Wacklin.

Tai entäs se juttu kun Rissas-Kalle osti posetiivarilta onnenlehden, joka kertoi että Kalle on kaunis tyttö, joka kohtaa tummakulmaisen miehen ja saa tämän kanssa kolme lasta!

– Hämeenkadusta riittää kyllä tarinoita. Se on ollut tärkeiden tapahtumien näyttämö, kaupan ja huvielämän keskus. Voisi sanoa, että merkittävä osa kaupunkilaisten identiteettiä.

Rakentaminen siirtyy ullakoille

Hämeenkadun vanhimmat säilyneet rakennukset edustavat 1890-luvun uusrenessanssia: Rautatieläistentalo, Ruuskasentalo ja Raatihuone. Nuorinta rakennuskantaa edustaa 2000-luvun Westend kadun länsipäässä.

– Minusta se sopii erinomaisesti Hjorthin talon viereen. Ennustan että Westendin viereinen kolo täyttyy vielä lähivuosina. Käytännössä Hämeenkatu on täyteen rakennettu. Vapaita tontteja ei ole. Rakentamisen suuntautuu tulevaisuudessa talojen ullakoille ja maan alle, arvioi arkkitehti Hirvikallio.

– Jos kirjamme herättää lukijan muistelemaan ja miettimään omaa suhdettaan Hämeenkatuun, se on täyttänyt ainakin yhden tekijöiden toiveen, kiteyttää Wacklin kahden vuoden puserruksen.

Teoksen ulkoasusta vastaa graafinen suunnittelija Kari Nieminen.

– Kuukauden sisään julkaisemme vielä kirjan lapsille, lapsenmielisille ja lukutaitoisille tamperelaisille. Se on nimeltään Salainen tehtävä – tonttujen seikkailu Tampereella. Tekijöinä ovat Matti Kuusela ja Erkki ”Jammu” Kanerva, kertoo Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat