Paikalliset

Satakunnankatu 13b eli Koskitalo täyttää sata vuotta

Ikinuori talo taipuu moneksi. Se kokkaa, rokkaa, tekee kaupunkilehteä ja suojelee pirkanmaalaisia tulipaloilta.

”Satakunnankadulla kävelin, stönöaskelin, stönösävelin ja kohdalla sähkölaitoksen sain elämänpolkuuni taitoksen.”

Näin riimitteli Juice Leskinen 30 vuotta sitten. Singlen toisella puolella kulttuuri saapui Ähtäriin. Nyt Do the stönö -biisin maamerkki täyttää tasan sata vuotta.

Talon piirsi arkkitehti Lambert Petterson (1864–1939), joka toimi kahteen otteeseen (1891–1900 ja 1902–1918) Tampereen kaupunginarkkitehtina

Hän jäi jugendajan suurten arkkitehtien Birger Federleyn, Wivi Lönnin jne. – puhumattakaan Eliel Saarisesta – varjoon.

Syyttä suotta, sillä Pettersonin kädenjälki kansallis- ja koskimaisemassa on yhäkin väkevä.

Hänen asiakkaina olivat monet keskeiset teollisuuslaitokset, kuten Klingendahl, Finlayson, Liljeroos, Tampella, TAKO ja Aaltosen Kenkätehdas. Hän vaikutti pysyvästi kaupungin yleisilmeeseen, koska hänen virkakautensa osuivat keskusta-alueiden vilkkaimmalle rakennuskaudelle. Kaupunki kasvoi Kyttälään, ja Petterson piirsi muun muassa Ruuskasen talon Hämeenkadulla. Tosin tämä edusti vielä vanhahtavaa uusrenessanssia.

Pettersonin piirustuslaudalta lähtivät myös niinkin erilaiset kohteet kuin Finlaysonin palatsi, Viikinsaaren ravintolarakennus ja Aaltosen pääkonttori.

Hän ehti kuolla ennen sotia eikä nähnyt Ruuskasen talon rajua paloa Talvisodan pommituksissa eikä myöskään Sähkötalon korotusta ja muutosta funkkishenkiseksi 1953. Muutokset tehtiin kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin (1890–1962) johdolla.

Strömmer oli piirtänyt sähkölaitoksen naapuriin Tampereen Teknillisen Seuran Grand Hotel Tammerin jo 1929. Muuten hänen tunnettuja funkkistöitään ovat lisäksi Tempon talo, Tuulensuun talo ja Huberin talo sekä linja-autoasema. Hän vaikutti nimen omaan 1930-luvun laman jälkeisessä noususuhdanteessa ja sodan jälleenrakennuksessa.

Nykyään Koskitalon omistaa kohdakkoin 90 vuotta täyttävä Tampereen Ammattiklubi. Se osti talon Tampereen kaupungilta 2,9 miljoonalla eurolla aiemmin tänä vuonna.

Ammattiklubi perustettiin Kaijakanmäellä 22.10.1923. Se toimii sääntöjensä mukaan yhdyssiteenä käsityö- ja pienteollisuudessa sekä palveluelinkeinoissa työskentelevien ammattihenkilöiden kesken, edistää heidän keskeistä yhteisymmärrystään sekä henkistä että taloudellista sivistystään ja vapaa-ajan viettoa.

Jäseniä Ammattiklubissa on 260.

Koskitalo on Ammattiklubille sijoituskohde, ja siinä ovat vuokralaisina Kaupunkilehti Tamperelaisen lisäksi Suomen Mediapalvelu, JM Tieto, Eone, Jack the Rooster Rock Kitchen ja Tampereen aluepelastuslaitoksen toimistoja.

Do the stönön sanoin: ”Stönö on rautaa, stönö on lasia. Stönö on ai, ai, ai, ai aito asia.”

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat