Paikalliset

Jyrki Iivonen näkee toisenlaisen Afganistanin

Jyrki Iivonen kirjoitti kirjeenvaihtokirjaan Afganistanin toisesta todellisuudesta.

Sakari Nupponen

Politiikan asiantuntija, puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen kirjoitti Afganistanin uusiksi.

Ongelmia on, ja paljon asioita pitää hoitaa. Kymmenessä vuodessa on kuitenkin menty paljon eteenpäin, Jyrki Iivonen sanoo heti kättelyssä.

– Kun talibanit syöstiin vallasta 2001, koulua – koraanikoulua – kävi vain 200 000 poikaa. Nyt normaaleissa kouluissa on yhdeksän miljoonaa lasta ja näistä 40 prosenttia tyttöjä.

– Toinen alue, jolla on edistytty, on terveydenhoito. Jälkeenjääneisyyttä muuhun maailmaan on kaventunut.

Ajatus tuon kaiken kertomisesta syntyi pari vuotta sitten, kun toinen kirjoittaja Pauli Järvenpää sai nimityksen Suomen Afganistanin suurlähettilääksi. Kahden miehen kirjeenvaihto kirjan muotona ei ole uppo-outo. Tällaista keinoa ovat käyttäneet mm. sosiologit Matti Virtanen ja Seppo Toiviainen (Kaksi kirjaa – ja se kolmas, WSOY 2007) sekä Jaan Kaplinski ja Johannes Salminen (Vieläkö Tartossa laulaa satakieli, Tammi 1990).

Nyt tuloksena oli Kirjeitä Kabulista – Afganistanin toinen todellisuus (Paasilinna 2012).

Yleensä tällaisissa kirjoissa on ollut halua sanoa jotain painavaa mutta hyvin henkilökohtaisesti. Iivosen ja Järvenpään sanoma kuuluu, että Afganistanista on välitetty ja välittynyt väärä kuva Suomeen.

Pommi-iskut näkyvät. Olennaista onkin niiden näkyvyys – ei niiden sotilaallinen merkitys, joka on mitätön.”
– Pommi-iskut näkyvät. Olennaista onkin niiden näkyvyys – ei niiden sotilaallinen merkitys, joka on mitätön. Talibanit ovat hyviä median hyväksikäyttäjiä – erityisesti internetin, Iivonen sanoo.

Mikä harmittaa suomalaisia tarkkailijoita on se, että Afganistanista on annettu kuva kahden pahan tasapainoisesta kamppailusta ja että siksi sinne ei pitäisi mennä ja että siellä on sodittu aina.

Iivonen on itse käynyt kaksi kertaa Afganistanissa. Ensimmäisen kerran hän oli samalla matkalla silloisen puolustusministerin Seppo Kääriäisen kanssa.

Silloin painui lähtemättömästi mieleen käynti maaseutukoulussa. Lasten motivoituneisuus ja innostus oli käsin kosketeltavissa.

– Ei ollut järjestyshäiriöitä.

Tamperelainen tapasi hänet Suomen ainoassa afganistanilaisessa ravintolassa Kangasalan Aryanassa.

Iivonen myöntää, ettei päässyt Afganistanin-matkoillaan sikäläisen keittiön makuun. Turvallisuus ja terveyssyitä oli tyytyminen kansainvälisiin kanttiineihin.

– Oikeastaan perehdyin afganistanilaiseen ruokaan ollessani Washingtonissa ja New Yorkissa. Onneksi on tämä Aryana ja onhan minulla afganistanilaisen keittokirjakin.

Darai gödin (lammaspadan) ääressä hän muistuttaa kirjansa vakavasta puolesta.

– Paljon näkee sellaisia kirjoituksia, joissa Afganistania käytetään välineenä, kun ei haluta, että suomi on mukana tällaisessa kansainvälisessä toiminnassa.

Iivonen ei ymmärrä, miksi pitäisi kääntää selkä maailmalle ja Afganistanille. Häntä harmittaa lyhytnäköinen kansallinen itsekkyys.

– Meitä tarvitaan siellä. Olemme mukaan rakentamassa normaalia yhteiskuntaa. Afgaanit ovat tavallisia ihmisiä, joilla on haave paremmasta ja turvallisemmasta elämästä.

Kirjansa hän ja Järvenpää ovat omistaneet enemmistölle, joka on syntynyt vuoden 1979 jälkeen eikä ole koskaan nähnyt rauhanaikaa kotimaassaan.

Afganistan

Maan vanha nimi oli Aryana, joka samaa kantaa kuin sana arjalainen.

1800-luvulla Britannia yritti pitää maata määräysvallassaan.

Joulukuussa 1978 Neuvostoliiton joukot miehittivät maan. Neuvostoliitto vetäytyi 1989.

Kymmenessä vuodessa Taliban-liike otti haltuunsa lähes koko maan.

2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät maahan ja nk. Pohjoisen liittouma suisti talibanit vallasta.

Suomi on osallistunut Afganistanin vakauttamis- ja kehitystoimiin vuodesta 2002 lähtien kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön kautta.

Suomi on antanut Afganistaniin tähän mennessä kehitysapua ja humanitaarista apua noin 120 miljoonaa euroa.

Maassa asuu noin 30 miljoonaa asukasta.

Pääelinkeino on maatalous, mukaan lukien huumeiden viljely

Luonnonvaroiltaan erittäin rikas. Afganistanissa on miljardien arvoiset mineraaliesiintymät.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat