Taskulamppu johdattaa tarinoihin Valon liikahduksia -näyttelyssä

Kommentoi

Lastenkulttuurikeskus Rullassa käy lauantaina 6.8. vilske, kun yhtä aikaa juhlitaan sekä Rullan että Valon liikahduksia –näyttelyn avajaisia. Työpajapöydän ääressä lapset askartelevat valomosaiikkeja, joiden aiheena on portti kaukaisen ystävän luo. Mosaiikkityöpaja on osa valosuunnittelija ja TeM. Maaret Salmisen kokoamaa näyttelyä, joka koostuu lasten työpajoissa tekemistä valotutkielmista. Näyttely on esillä Rullassa 6.8. – 18.9. Myös avajaisissa syntyneet työt pääsevät osaksi näyttelyä.

 

Valomosaiikit johdattavat ystävien luokse

”Tämä portti johtaa vedenalaiseen maailmaan, sieltä voi löytää vaikka merenneitoystävän”, kertoo Jaina Saviainen 10v., joka on juuri saanut oman valomosaiikkinsa valmiiksi ja ripustaa sen osaksi näyttelyä. Pikkusisko Soilan portin avulla puolestaan metsään eksyneet ystävykset löytävät toisensa. Sisarukset ovat innoissaan näyttelystä, jossa valoa pääsee itse tutkimaan. ”Se on kivointa, kun pääsee itse tekemään asioita”, he sanovat yhteen ääneen. 
 

Mikäpä sopisikaan paremmin elokuun pimentyviin iltoihin kun seikkailu taskulampun valossa valojen ja varjojen maailmaan! Valon liikahduksia –näyttely on syntynyt osana valosuunnittelija Maaret Salmisen väitöstutkimusta Teatterikorkeakoululle. Salminen lähti lähestymään aihetta yhdessä lasten kanssa ympäri Tamperetta järjestetyissä työpajoissa. Näyttelyn lähtökohtana on tutustuminen valoon, väriin ja aineeseen.  Teknisten kokeilujen kautta esiin nousevat kuitenkin myös tarinat.

 

”Olen työpajoissa halunnut antaa aikaa koko prosessille, valon tutkimuksesta lasten tarinoiden kuuntelemiseen. Hektisessä maailmassa tällainen pysähtyminen on harvinaista”, Salminen kertoo. ”Valo kerii esiin monenlaisia muistoja, joiden kuunteleminen on tärkeää.”

 

Muistoja valoista ja varjoista

 

Mikä valossa sitten on niin kiinnostavaa? Salminen toteaa, että valo jaksaa kiehtoa ja pysäyttää vieläkin, vaikka hän on toiminut valosuunnittelijana 25 vuotta. ”Valo on perusta, ilman sitä ei voi nähdä. Valosta löytyy loppumaton määrä erilaisia vivahteita erilaisilla materiaaleilla ja pinnoilla. Yksittäinen valon häivähdys talon seinällä voi pysäyttää.” 

 

Soila ja Jaina ovat rientäneet avajaisissa järjestetyyn varjoteatterityöpajaan kokeilemaan oman varjon muuntautumiskykyä. Työpajaa on tullut ohjaamaan sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Jarmo Skön. Itse tehdyn valomosaiikin vedenalainen valtakunta lähtee kasvamaan esiriipun takana kokonaiseksi esitykseksi vedenneidoista ja heidän seikkailuistaan. ”Tää oli tosi kivaa!” tytöt kertovat työpajan jälkeen vakuuttavat, että Rullaan he aikovat tulla pian uudelleen. 

 

Teksti: Paula Halkola