Toimittajan ammatti tutkijan puntarissa

Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisjuhlanäyttely avattiin 11.10. Tampereen pääkirjastossa Metsossa teemalla 100 vuotta naisten elämää ja tekoja.

Juhlanäyttelyyn liittyvien luentojen sarjan aloitti Tampereen Akateemisten Naisten kutsumana Heidi Kurvinen. Oulun yliopiston tutkijana työskentelevä filosofian maisteri valmistelee väitöskirjaansa, jota hän valotti otsikolla Naiset median voimakentillä 1900-luvun Suomessa. Heidi Kurvinen kysyy, onko toimittajan ammatti ollut aina tasa-arvoinen.

Tutkimustaan varten hän on muun muassa kerännyt muistiaineistoa ”entisiltä” toimittajilta. Aineiston mukaan sukupuolella ei nähdä juurikaan olleen vaikutusta toimittajan ammatissa, vaan usein ammattia pidetään maamme tasa-arvoisimpana.

Vaikka suomalaisnaiset ovat osallistuneet sanomalehtien toimitustyöhön jo 1700-luvulta lähtien, niin vasta 1960- ja 1970-luvuilla oli tavallista, että nainen nimitettiin päällikkötehtäviin. Päätoimittajina naisia työskenteli toki koko 1900-luvun aikakauslehdissä. Huolimatta siitä, että naiset saavuttivat – hitaasti – arvostetun aseman toimittajina, oli toimittajan ammatti etenkin viime vuosisadan alussa voimakkaasti sukupuolittunut. Se näkyi uralla etenemisessä, palkkauksessa sekä aihepiirien jakamisessa maskuliinisiin ja feminiinisiin teemoihin; miehet hoitivat kovat jutut kuten politiikan, talouden, ulkomaat ja urheilun.

Toimittajan ammatti on ollut ja on osin edelleen selkeästi sukupuolittunut niin palkkauksen kuin uralla etenemisen suhteen, silti näyttää ainakin iäkkäimmillä toimittajilla vallitsevan näkemys alan tasa-arvoisuudesta. Miksi näin?

Heidi Kurvinen vastaa: ”Toimittajakunnassa tasa-arvo näyttää määrittyvän niin kutsutun mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta. Naisten ja miesten työt eivät ole poikenneet toimituksissa toisistaan.”