Säästä possu

Näin joulun aikaan on hyvä muistaa hetki niitä, joita tämä juhla koskettaa suuresti, eli possut. Harva tulee miettineeksi mitä kaikkea sisältyy pienen porsaan elämään matkalla sikalasta joulupöytään.

Sikojen kasvatukseen liittyy lukuisia eläinten hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä ja kasvatusolosuhteita. Neljä keskeisintä ongelmaa siankasvatuksessa ovat: kuivikkeiden ja virikkeiden puuttuminen, tilanahtaus, kääntymisen estävät porsimishäkit ja karjuporsaiden kastraatio ilman kivunlievitystä. Näihin kaikkiin olisi löydettävissä varsin helposti eläinten hyvinvointia parantavia ratkaisuja. 

Sika on aktiivinen ja utelias eläin, joka tylsistyy helposti ahtaissa ja virikkeettömissä kasvatusolosuhteissa. Keskimääräisellä suomalaisella sikatilalla elävät siat elävät ritilälattiaisessa ryhmäkarsinassa, jossa lietelantajärjestelmän takia ei käytetä lainkaan kuivikkeita. Luonnossa sika käyttää ruuan etsimiseen suurimman osan valveillaoloajastaan, mutta karussa betonikarsinassa tämä ei onnistu. Tonkimisen estyminen aiheuttaa sioille turhautumista, joka purkautuu usein lajitoverien häntien puremisena.

Tälläkin hetkellä Suomen sikaloissa elää noin 1,5 miljoonaa sikaa. Vuosittain päätyy teuraaksi kuitenkin noin 2,4 miljoonaa sikaa, sillä lihasiat teurastetaan noin viiden kuukauden iässä. Teuraskuljetukset ja niihin liittyvä kiireinen ja kovakourainen käsittely aiheuttavat eläimille stressiä. Sikojen välille syntyy helposti tappeluita, kun toisilleen vieraita yksilöitä yhdistetään samoihin kuljetuksiin. Sairaille ja varsinkin huonojalkaisille sioille viimeinen matka voi olla kivulias. Sairasta sikaa ei saisi kuljettaa muiden joukossa, mutta valitettavasti tätä ei aina noudateta. Teurasautoon lastauksesta, teuraskuljetuksesta ja teurastuksen odottamisesta aiheutuva stressi voi muuttaa sianlihan niin kutsutuksi stressilihaksi, jossa lihasten maitohappopitoisuus nousee ja pH laskee tarpeettoman alas ennen ruhon jäähtymistä. Stressiliha ei kelpaa ihmisravinnoksi muutoin kuin makkaran ainesosana.

 Luomusikoja kasvattavia tiloja on Suomessa vain parikymmentä. Luomusikalat ovat suursikaloita pienempiä, sillä luomusäännösten toteuttaminen on työläämpää. Luomutuotannossa emakoita pidetään ryhmissä muulloin kuin porsimis- ja imetysaikana ja niiden pitäminen kääntymisen estävässä häkissä on kokonaan kielletty. Luomusioilla on oltava kuivitettu makuupaikka, jonkin verran enemmän tilaa ja vähintään puolet lattia-alasta kiinteäpohjaista. Suomen luomusääntöjen mukaan emakoiden ja siitoskarjujen on päästävä toukokuusta lokakuuhun ulkoilemaan vähintään jaloittelutarhaan. Vuodesta 2011 lähtien ulkoiluvaatimus koskee myös luomulihasikoja.

Joulupöydän voi koota myös monista muista raaka-aineista kuin kinkusta. Kasviksista saa monia maittavia variaatioita eläinystäviämme kunnioittaen. 

Lisätietoja possujen elämästä sikatieto-sivustolta: http://www.sikatieto.fi/sikatieto

sekä Animalian ja SEY:n yhteiseltä säästä possu-sivustolta:  http://www.animalia.fi/saastapossu

Pirkanmaan eläinsuojelyhdistys Pesu ry haluaa toivottaa kaikille eläinystävällistä joulua ja mukavaa uuttavuotta!!

***********************

Pesu ry

Suomen eläinsuojelyhdistysten liiton jäsenyhdistys