Tervetuloa Tamperelaisen blogeihin

Tamperelainen tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia tamperelaisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa oikeasta palstasta tiettyyn blogiin.

Haluatko blogistiksi? Oletko aktiivinen kansalainen, joka haluaa tuoda mielipiteensä julki laajalle yleisölle? Ota yhteyttä toimitukseen.

24.11.2011 - 09.46

Valtio irtisanoo turhaan väkeä

Valtavat summat rahaa kuluu hukkaan, kun kalliilla ostettu tietotekniikka osoittautuu täydeksi sudeksi. IT-tuhlauksen jatkuessa valtio joutuu koko ajan kehittämään uusia säästökohteita, jotka kohdistuvat henkilöstömenoihin. Pelkästään IT-tekniikan suitsimisessa voitaisiin säästää satoja työpaikkoja. Turhat IT-kustannukset kaatuvat lopulta kuluttajien ja veronmaksajien maksettaviksi. Yli puolet suurista IT-hankkeista epäonnistuu ja niitä joudutaan paikkaamaan uusilla panostuksilla. Kummallisinta on, että epäonnistuneiden hankkeiden toteuttajina ovat kerta toisensa jälkeen samat tietotekniikkaa myyvät yritykset. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että IT-alan järjestelmätoimittajat ovat aiheuttaneet satojen miljoonien eurojen menetykset veronmaksajille jo pelkästään viime vuoden tarkastelujaksolla.

Valtionhallinnossa verotukseen, ulosottoon, ajoneuvorekisteriin, poliisin tietojärjestelmään, sähköiseen äänestämiseen, sähköisiin resepteihin, potilasarkistoihin ja VR:n lipunmyyntiin liittyvät hankkeet ja yksityiset sektorin palkkahallintoon, prosessiohjaukseen ja raportointiin liittyvät IT-operaatiot ovat karkeasti epäonnistuneet. Lisäksi pankkijärjestelmät ovat kerta toisensa jälkeen kaatuneet, kun tietotekniikka on pettänyt.

VTV raportoi jo aikaisemmin, että valtionhallinnon kehittelemä sähköinen tunnistautumispalvelu kulutti lähes 40 miljoonaa euroa. Väestörekisterikeskuksen sähköiseen henkilökorttiin sijoitetut rahat menivät hukkaan, kun suomalaisia ei saatu käyttämään järjestelmää.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva elin, joka valvoo valtion rahankäytön järkevyyttä ja laillisuutta Suomessa.

Keskeneräisiä tuotteita kalliilla

Tietotekniikkaa myydään keskeneräisenä niin kuin räätäli myisi mittatilauspuvun ilman hihoja. Asiakkaalle esitellään kaunis kuva valmiista tietotuotteesta, mutta lopputuloksen ja mallin samankaltaisuudesta ei ole etukäteen mitään varmuutta.

VR:n lipunmyyntijärjestelmän ensimmäisen vaiheen epäonnistuminen sekoitti kymmenien tuhansien matkustajien suunnitelmat muutamassa tunnissa ja johti kansalaisten aikataulujen pettämiseen. Syyksi ilmoitettiin tietojärjestelmän heikko testaus ja suunniteltua kovempi kuormitus.

Epäonnistuneiden IT-projektien kustannuksiin ei ole laskettu kolmansille tahoille kuten kuluttajille koituneita ylimääräisiä kustannuksia. Tämä moninkertaistaa epäonnistumisten kokonaiskustannukset.

Kaaos on hyvin yleistä

VTV:n (http://www.vtv.fi/ ) raportin mukaan julkisella puolella kaikki isot tietojärjestelmähankkeet ovat päätyneet viime aikoina kaaokseen käyttöönottovaiheessa. VTV:n tarkastajien mukaan syynä on IT-järjestelmien toimittajien ammattitaidottomuus. Valtionhallinto eli veronmaksajat joutuvat vuosi toisensa jälkeen kustantamaan samojen IT-talojen tekemiä jättivirheitä.

Tilaaja joutuu maksamaan siitä, että järjestelmätoimittaja korjaa omia virheitään.

Tilaaja ostaa unelmia

Tietotekniikkahankkeiden kaupassa myyjä myy suuria lupauksia kustannussäästöistä ja ostaja ostaa unelmia helposta tulevaisuudesta. Kummatkaan eivät toteudu juuri koskaan.

Tilaaja ei useinkaan tiedä, mitä hän todellisuudessa haluaa tai tarvitsisi. Projektitoimittaja kuitenkin lupaa kaikkea mahdollista saadakseen hankkeen myytyä.

Hyvin usein tilaaja ei pysty arvioimaan, miten ja kuinka moni asiakas tulee käyttämään uutta palvelua, jolloin uuden sähköisen palvelun kapasiteetti suunnitelmaasi väärin.

Lopulta hankkeen myyjä myy keskeneräisiä haaveita, joita yritetään täydentää vaatimalla tilaajalta lisää rahaa.

Ostaja tilaa priimaa, ostaa sekundaa ja maksaa maltaita. Haaveet muuttuvat haveriksi.

Digitaalisuus, sähköinen kaupankäynti, sosiaalinen media ovat tavaroita, joiden väitetään olevan kuin Reaganin tähtien sota (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ronald_Reagan ), jolla muutetaan maailman voimatasapainoa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Strategic_Defense_Initiative ). Todellisuudessa tähtien sota oli isojen poikien videopeli, joka näytti todellisuutta todellisemmalta.

Tietoyhteiskuntahanke hävitti 50 miljoonaa

Pääministeri Matti Vanhasen (Kesk.) II hallituksen käynnistämä jättimäinen tietoyhteiskuntahanke oli poliittinen operaatio, jolla uskoteltiin tietotekniikan tavoittavan jokaisen suomalaisen.

”Arjen tietoyhteiskuntaohjelma” ( http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=101 ) käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vastuulla ja sitä johti viestintäministeri Suvi Lindén (kok).

VTV:n raportin mukaan alueellisiin tietoyhteiskunnan hankkeisiin kulutettiin noin 50 miljoonaa euroa. Jo hankkeiden perustelut ovat osoittautuneet epärealistiksi ja ongelmallisiksi toteuttaa. Toteutuneiden IT-projektien vaikutukset ovat olleen VTV:n mukaan vähäisiä.

Raportin mukaan tietoyhteiskuntahankkeisiin myönnettyjen avustusten ja määrärahojen käyttöä ei ole seurattu Vanhasen II hallituksen aikana lainkaan.

Kommentit (50)

Kommentit

Valtion it-hankkeet ovat kyllä luvattoman huonosti hoidettuja. On päälekkäisiä ja kilpailevia it-hankkeita ja järkevienkin hankkeiden aikataulun menevät ristiin jolloin jokainen kuintenkin rakentelee omia viritelmiä.

Ja tämä kaikki takia vain siitä syystä että budjettiin määrätyt rahat on käytettävä kyseisenä vuonna vaikka järkevämpää olisi siirtää jotain hanketta vaikka vuodella. Ja osa hankkeista aloitetaan vaikka ei ole varmaa tietoa onko seuraavan vuoden budjetissa enää rahoja koko toteutukseen. Valtion it-hankkeet pitäisikin erottaa budjettin aikataulusta ja tehdä rahoituksesta vakaampaa ja pitkäjänteisempää. Tietojärjestelmiä kun ei rakenneta vuodessa nollasta kansalaisten käytetäviksi useisiin eri valtion laitoksiin.

Lisäksi monet kilpailutukset ovat ala-arvoisia, joita katsellessa pistää suututtamaan miten verorahamme katoavat isojen it-talojen katteisiin. Saisi tarkastusvirasto oikeasti tutkia muutamat it-kilpailutukset ja antaa sanktiot niiden tekijöille. Hanselikin onnistui möhlimään totaalisesti it-hankkeiden kilpailutuksen seuraavaksi 4 vuodeksi ja maksumiehenä kukas muu kuin veronmaksajat.

Myös kunnat pitäisi laittaa it-hankkeissa pakkoyhteistyöhön. Ei ole järkevää joka kunnan teettää omia järjestelmiä, kun kunnat eivät edes kilpaile keskenään ja toiminta on lakiperusteisesti jo samanlaista. Mutta ei suuret kaupungit rakentavat kilvan omia järjestelmiä lähes rinnakkain ja pienemmillä kunnilla ei ole mitenkään varaa kuin haaveilla vastaavista järjestelmistä.

Kuka ryhtyisi niin vahvaksi valtion ja kuntien it-hankkeiden rautakansleriksi, että pistäisi hankkeet ja kilpailutukset kuriin ja loogiseen järjestykseen ja pysytisi vielä tekemään päätöksetkin ilman pitkiä vatvomisia? Kyllä valtiolla ja kunnilla on vielä paljon sähköistettäviä palveluaita, joilla saataisiin huomattavia säästöjä kunhan ne toteutetaan järkevästi yhteistyöllä.

it-hankkeet jär... (ei varmistettu)

konserni taloutena valtio ei toimi kun jokainen konserni koittaa lobbaa budjetti varat käyttöönsä,ja pankit pakenee muitten konsernien kanssa vastiuta väärentelemällä.
Valtio pystyy toimimaan vain valtiona,jossa pitää kirjata joka vuoden kulut
mitä seteleitä ja kolikoita lasketaan kansalaisille käytettäväksi,jonka kansalainen kuluttaa ja valtio kerää takaisin markkinoilta tuote veroina liiketoiminta veroina palkka veroina.
mikäli työn antaja tai pankki laiskistuu ja jää vain osinko salkuksi vaatimaan osinkoja budjetista ja ei tuota taloudelle tuotto brutto kansan tuottoa tai varastoja valtiolle joka pystyisi myymään varastonsa mailman pankille tai toisille valtioille,on sellainen pankki konkurssi kypsä joka vaatii vain osinkoja.
koska valtio voi itsekkin toimittaa varat kansalaisille ilman osinko salkkuja
joka on toiminut valtion kallion virastotalossa vuosi kymmenet maksatus kassana.

toope (ei varmistettu)

Kaikki osapuolet ovat unohtaneet win-win periaatteen. Asiakkaan tulisi ymmärtää, että toimittajat eivät tee hyväntekeväisyydestä tietojärjestelmiä, mutta jos asiakas ei saa mitä tarvitsee, niin se on taas toimittajien tappio.
Nykyisin it-projekti kilpailutetaan ihan järjettömästi ja jaetaan monitoimittaja projekteiksi, joissa yksi toimittaja määrittelee, toinen koodaa, kolmas vastaa koneista, neljäs testauksesta ja viides lopulta ylläpidosta. Ja tietoa katoaa joka välissä jonnekin toimittajien vaihtuessa ja lisäksi jokainen toimittaja tekee vain välttämättömän kilpailutuksen minimibudjetissa. Ja tästä syystä kukaan ei hallitse kokonaisuutta eikä se tunnu edes kiinnostavan ketään, ei edes asiakasta. Vastuunpakoilijoita ja syyllisten etsijöitä kyllä löytyy, mutta EI yhteistyöntekijöitä, joille päämääränä olisi toteuttaa paras mahdollinen lopputulos. Kun kukaan ei tiedä, kukaan ei välitä ja ketään ei kiinnosta kuin juuri sen hetkinen työ niin valmistunut ohjelmisto onkin paikattu, mutta samalla reikäinen tilkkutäkki, josta suoraa reunaa on turha etsiä.

it-hankkeet jär... (ei varmistettu)

Miksi ohjelmistoa ei voi ostaa kaupasta?
Mitä valtion ja kuntien toiminnassa on sellaista, jota ei ole jossakin muualla? Onko muuta kuin verolainsäädäntö?
Onhan muuallakin maailmassa valtioita ja kuntia. Luulisi, että ainakin Euroopassa valtioitten ja kuntien toiminta on melko lähellä sitä, millaista se on Suomessa.
Valmis ohjelmisto on jo myös testattu. Lisäksi sen tuotekehityskulut (osittain tai kokonaan) ovat muut asiakkaat jo maksaneet, joten se ei ole kovin kallis.

oudoksuva (ei varmistettu)

Valmiita ohjelmistoja ei löydy juuri muuhun kuin niihin kaikkein yksinkertaisimpiin toimintoihin, kirjanpitoon varastovalvontaan, yms suhteellisen yksinkertaisiin toimintoihin. Näihin onkin jo ostettu valmisohjelmistot ja näissä valmisohjelmistoissapa taitaa yksi suurin syy ongelmiin ollakin. Ne kun tekevät vain sitä yhtä asiaa ja valtion it-ongelmat lienee pitkälti juuri eri järjestelmien yhteensopivuudessa. Kun hankitaan yksittäisiä valmisohjelmia aina johonkin tarpeeseen, niin ne pitää integroida kokonaisuuteen ja siinä onkin sitten ne ongelmat.
Valmisohjelmat ovat testattuja, mutta vain sen helpoimman eli perustoiminnallisuuden osalta, kaikki erikseen tehtävät integroinnit ja muut välttämättömät räätälöinnit on testattava erikseen. Ja kun nyt niitä valmisohjelmia on valtiollakin jokainen tarvitsija ostanut erikseen kaupasta myyntimiesten lupauksiin uskoen sen kummemmin ajattelematta toimintaympäristöä johon ne istutetaan niin ongelmat on käsissä.

Mainitsit verolainsäädännön ongelmallisena. Niitä hurjasti monia muitakin: Eläkelainsäädäntö, sosiaaliturva kaikkine koukeroineen yleisestikin, Kelan toiminnot yms, yms, yms....

ei ihan noin y... (ei varmistettu)

Kyllä suurin osa valtion ja kuntien ohjelmista, jos ei toimisto-ohjelmia lasketa mukaan, on enemmän tai vähemmän räätälöityjä.

Vieläkin "meidän kunta/meidän ministeriö" asene pätee kuntien ja valtion hallinnossa. tästä syystä jokaisen Suomen kunnan on "keksittävä" syystä tai toisesta se sama pyörä uudelleen ja ministeriöt/virastot tekevät samoja asioita rinnakkain eri laitealustoille ja joskus samoja toimintojakin.

IT on vaikea ta... (ei varmistettu)

Kaupasta voi ostaa ohjelmistoja. Ongelma julkisen sektorin asioiden hoitamisessa on yksityisen puolen toimintatapa. Jo nyt esimerkiksi terveydenhuolto kärsii oligopolista, jonka yksityistetyt valtion ja kuntien yhtiöt ovat luoneet. Kunnat eivät tuota rahallista lisäarvoa jolla voitaisiin kehittää toimintaa ja ostaa parempia ohjelmia. Kunnat saavat rahansa pääasiallisesti verotusoikeuden kautta, joten ratkaisu joka toimii yksityisyrityksellä ei tuota samanlaista lopputulosta julkisella organisaatiolla. Sitä paitsi ohjelmistot jotka on tehty jotakin yksityistä organisaatiota varten vaativat räätälöintiä ja usein käännöstyötä joka maksaa.

Seppo Tötterström (ei varmistettu)

Työttömyyspommi uhkaa.
Eläkepommi uhkaa.
Työperäisiä maahanmuuttajia haalitaan lisää,mitä ne täällä tekevät.

Meillähän on 150 000 työntekijää liikaa joista pitäisi päästä eroon.

Mutta,eihän meillä ole työvoimapulaa,eikä meillä ole työttömiä.
Valtakunnassa kaikki hyvin ja politrukeilla hyvä mieli.

Laskutavasta ja laskijoista riippuen 200 000 - 700 000 työtöntä,
näitä ei oteta kuitenkaan lukuun,koska ne ovat työvoima reserviä,jotka otetaan käyttöön sitten joskus.??

Ubuntu-10

Suuret ikäluokat, viimeksi (17.01.11 AL). Tämä yleinen muoti- ilmiö on asiantuntijoiden mukaan liioiteltua. Vuonna 1962 kun työeläkelakia ja sen seurauksena eläkemaksusuunnitelmia tehtiin, oli suuret ikäluokat jo koulussa ja
vakuutusmatemaatikot sen tietenkin noteerasivat.

Eläketurvakeskuksen, joka on maan asiantuntijajärjestö, mukaan
eläkejärjestelmä on hyvin hallinnassa aina vuoteen 2050, eikä siihen
edes tarvita kuin osa, eläkerahaston (138,8 miljardia € ) vuosituotoista
jotka ovat nousseet vuosittain viiden miljardin euron paikkeille (kuluva vuosi on poikkeus).

Eläkeläisten palkkatyöhön yllyttäminen, aikana jolloin työttömyys on
kymmenen prosentin paikkeilla, tuntuu epäjohdonmukaiselta.
Vapaaehtoistyötä hyväkuntoiset tuntemani eläkeläiset tekevät sen
sijaan jo pelkästään protestanttisen tottumuksen vuoksi. Omaishoitajan
työ on hyvin yleistä eläkeläisten keskuudessa ja myös humaania sekä
kustannustehokasta kuntatalouden kannalta.

Veteraanit ja suuri ikäluokka ovat pitkän työuransa aikana
mahdollistaneet hyvinvointivaltion synnyn, sodan köyhdyttämistä
lähtökohdista huolimatta. Melko epäreilua on syyllistää tai asettaa
vastakkain nyt työuraa luovien kanssa, näitä mainioita senioreita.
Työuran pidennys vuoteen 68 saakka on jo nyt mahdollista jos vain
työtä löytyy.

eskokj (ei varmistettu)

Artikkeli sinänsä oli asiaa. Mutta...

Jos prosessiosaaminen (lue mm.: kompetenssi) ei riitä, niin tietosysteemin määrittely menee pieleen heti tilausvaiheessa.

Sitä saa mitä tilaa. Muusta ei saa maksaa. Laskujen allekirjoittajilla ON VASTUU.

keskarilainen (ei varmistettu)

"Jos prosessiosaaminen (lue mm.: kompetenssi) ei riitä, niin tietosysteemin määrittely menee pieleen heti tilausvaiheessa. "
Eikö kannattaisi ensin määritellä toimintaprosessit, ja vasta sen jälkeen automatisoida ne ohjelmistoilla? Kyllä virkamiesten pitäisi ymmärtää tämä. - Mutta ehkä asioista päättääkin joku palkintoviran saanut entinen poliitikko?

Outoa (ei varmistettu)

Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka ostaa.
Turha syyttää IT-toimittajia, jos ei osaa ostaa. Julkishallinto seuraa yrityksiä ostamalla suurempia ja suurempia asioita, mutta julkishallinnolla ei ole osto-osaamista. Tämän vuoksi näissä projekteissa onnistutaan. Palveluseteli on avoin tunnustus osto-osaamisen puutteesta, kun annetaan tuki setelin muodossa suoraan kuntalaiselle, joka välittää sen tarjoajalle. Ostajana ei ole kunta, joten se ei vastaa ostamisen sisällöstä. Miten kuntalainen osaa valvoa esim. päivähoitopalvelun laatua? Kuinka nopeasti palveluseteliä käytetään huijaustarkoituksissa?

osaamisen puutetta (ei varmistettu)

"julkishallinnolla ei ole osto-osaamista"
=
Toi on totisesti totta. Ei mulla ratkaisumallia oo mut kuntien kilpailutuspakko pitäs vissiin kieltää lailla ku muuten jälki on kohta entistä hirveempää = ku on muutama kerta tyritty oikeen raskaasti ni palkataan konsultti... ja kilpailutuksen koko - mahdollinen - hyöty valuu konsultin blombuugiin :-(

Tarkkailija

Tarjouskyselyn ja hankintasopimuksen teko on erittäin vaativaa. Kokemuksesta tiedän, että aina löytyy parannettavaa vielä monien vuosien jälkeenkin.
Oleellista on, että tilaaja tietää mitä tilaa ja osaa kertoa sen toimittajalle.
Esim. terveydenhoitoalan tilaajan pitäisi tietää tietotekniikasta, terveydenhoidosta ja lainsäädännöstä. Pitää siis olla projektiryhmä tarjouskyselyn tekoon.
Lisäksi hankitun tuotteen käyttökoulutukseen pitää olla aikaa ja rahaa. Se tarkoittaa, etää uusia tässä tapauksessa ohjelmistoja ei hankita liian usein.
Nyt on ilmennyt vaikeuksia, kun juuri opittu ohjelma vaihdetaan uudempaan ja 'parempaan' vain muutaman vuoden välein.

TimoErik

Jos kyseessä on valmis ohjelmisto, riittää tietenkin pienempi organisaatio hankinnan tekoon.
Yritysmaailman suurissa projekteissa hankintaprojektiryhmät ovat normaalia käytäntöä.

TimoErik

Ovat toki, sen tiedän... mutta voisihan sitä edes harkita, että tahtäisiin joitain asioita toisin kuin nyt... vai tiedätkö jonkun olevan tyytyväinen olevaan... :-)

Tarkkailija

Nykyiseen terveysalan tietoekniikkaratkaisuihin on tyytyväisten löytäminen vaikeaa. Toivottavasti saadaan edes tietokannat senverran yhtäläisiksi, että niitä voidaan tarvittaessa ohjelmallisesti siirtää tietokannasta toiseen tai edes lukea niitä.

TimoErik

Nimimerkki Outoa ymmärsi perusongelman. Prosessien tulee olla niin "selkeitä", jotta ne voidaan tietosysteemissä mallintaa. Ei poikkeuksia. Tai poikkeukset pitää kyetä mallintamaan, ja katso, yht'äkkiä ne eivät enää ole poikkeuksia.

Niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatiot törmäävät kiihtyvällä tahdilla laaduttomista prosesseista johtuviin systeemiongelmiin.

Poikkeuksia(=heikkolaatuinen) vilisevät prosessit ovat aina huonoja ja tehottomia.

keskarilainen (ei varmistettu)

Perusongelma on se, että ihmiset muuttavat koko-ajan käyttäytymistään ja vaatimuksiaan. Kun prosessi on mallinnettu, silloin ympäristö on jo muuttunut ja mallinnus vanhentunut. Toisaalta jos prosessi olisikin onnistunut kohtalaisen hyvin, löytyy henkilöitä jotka etsivät heti keinoja voi kiertää prosessi tai harhauttaa ohjelmaa. Näin ainakin yksityisellä sektorilla.
Sieltä löytyy uskomattomia tarinoita miten se on toteutettu. Toteuttajia lattiatasolta lähes ylimmälle tasolle saakka.

Pähkäilijä (ei varmistettu)

Valitettavasti moni It-projekti floppa alusta loppuun monilla eri tavoin. Prosessikuvat ovat vain yksi osa vaatimusmäärittelyä. Ja valitettavan usein vaatimusmäärittely tehdään liian huonosti/ylimalkaisesti, jolloin annetaan huonot lähtökohdat koko järjestelmän toteutukselle. Onhan moneen kertaan todistettu että panostustus vaatimusmäärittelyyn maksaa itsensä takaisin ajassa ja rahassa moninkertaisesti.

Suosittelen lukemaan "Why the Vasa Sank: 10 Problems and Some Antidotes for Software Projects", jos vain saatte käsinne. Kertoo kuvainnollisesti mikä it-projektissa voi mennä pieleen samalla lailla kuin Vaasa-laivan rakentamisessa.

IT on vaikea ta... (ei varmistettu)

Synkkä totuus on, että prosessien muuttaminen ei tällä hetkellä synny prosessoijien aloitteesta. Muutos tulee aivan väärästä suunnasta eli teknisen osaamisen puolelta. Draivi tuotannon muutokseen on tekniikasta innostuneiden käsissä. Rohkeasti vain myymään tyhjää ne joilla on perusasiat hallussa.

keskarilainen (ei varmistettu)

Yritetään myydä mitä vain niin kauan kuin rahaa ON. Jos raha loppuu niin muutetaan suuntaa jalostetuimpiin ideoihin ja rahaa taas riittäää ...

Ei ole rajoja...

Myydään järviä, myydään kukkia, myydään aluetta.

Kunhan €uro kilahtaa massiin jossa on tilaa massille. Ei terve saa hävetä hyvinvointia.

keskarilainen (ei varmistettu)

Mielenkiintoista tietoa löytyy tästä raportista: Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuuskertomukset 217/2011: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT -hankkeiden toteuttaminen.

Raportissa tarkastellaan mm. sähköisen potilaskertomuksen kehittämistä.
Jotta tietoliikenne toimisi osapuolten välillä, osapuolten tunnuksilla pitäisi olla koodit. Tavanomainen sähköpostiyhteys ei käy ilmeisesti tietoturvasyistä.
Raportin mukaan(s. 64) vuoden 2010 elokuussa n. 35 % julkisen sektorin terveydenhuollon toimintayksiköitten OID -koodeista oli tallennettu koodistopalvelimelle. Joka apteekilla oli omat OID -koodit. Yksityisen terveydenhuollon yksiköistä OID -kooditus oli tehty vain muutamasta yksiköstä.
* Näin yksinkertainen syy oli hidastanut ohjelmistohanketta potilastietojen siirtämiseksi bittimuodossa.

Wikipediasta löytyy tietoa OID -koodista (object identifier) suomeksi ja englanniksi.
- OID -koodi voidaan muodostaa melko yksinkertaisesti Y -tunnuksen avulla suomalaisille yhtiöille.
- Julkisen hallinnon yksiköille on olemassa OID -koodin suositus (JHS 159 päiväys 2006-03-23 ja muokkauksen päiväys 2010-06-17).

Vähästä kiinni (ei varmistettu)

Kun jokainen terveyden- ja sairaanhuollon yksikkö on hankkineet omat potilasjärjestelmänsä kirjavalta joukolta toimittajia, niin ei ole helppoa sovittaa niitä toimimaan yhteistyössä. Sitä paitsi maan kattavat tietojärjestelmät vievät isolta It-taloilta leivän, joten siirtymävaihe on hankalaa kivireen vetämistä.

IT on vaikea ta... (ei varmistettu)

On se vaan ihmeellistä, kun kaikki hankkeet menevät pieleen ja aina vika on toimittajissa. Kun ostamisen ja projektien johtamisen osaaminen lähentelee nollaa ja apuun hankitaan kalliita konsultteja tekemään virkamiesten työt, on lopputulos ennalta arvattavissa. Miten ihmeessä samat IT-talot pystyvät toimittamaan toimivia ratkaisuja liike-elämän tarpeisiin ja virkamiesten hankinnat menevät säännöllisesti pieleen ?

Virkamiehelle p... (ei varmistettu)

Siksi, koska suurin osaa virkamiehistä on jäsenkirjan voimalla pätevöityneitä tyhjäntoimittajia ja myyjät ovat oikeasti ja usein korkeasti koulutettuja asiantuntijoita jotka osaavat myös "voidella" ja sehän tunnetusti käy hyvin näille verosyöttiläille, koska se on "maantapa".

aapeli (ei varmistettu)

Aapeli on saanut tietonsa hevosmiesten tietotoimistosta: Virkamiehistä vain korkeimmat valitaan poliittisin perustein. Minä ja muut tavan duunarivirkamiehet ollaan korkeakoulututkinnon suorittaneita ammattilaisia - en tiedä ketään oman tasoistani virkamiestä, jolta olisi missään vaiheessa edes kysytty puoluekantaa saati vaadittu jäsenkirjaa.

Ammatiltaan vir... (ei varmistettu)

Kokemuksesta voin sanoa että niin on monen it-hankkeen tilaajan sormi suussa oli sitten kyseessä virkamies tai ei kun pitäisi ryhtyä uutta tietojärjestelmää määrittelemään ja tarjouspyyntöjä tekemään. Eikä siinä ole koulutuksella mitään tekemistä. Juu olen törmännyt useampiinkin tohtoreihin, mutta kun ala on muu kuin IT, niin ihan hukassa ovat tietojärjestelmähankkeiden kanssa.

Tarjouskilpailutus on todella monimutkainen nykypäivänä ja siihen ei virkamiehistä löydy valitettavasti riittävästi osaamista. Ja jos ei osaa niin kannatta kyllä palkata asiantuntija auttamaan, jotta ei huomaa löytävänsä itsensä oikeudesta. Esimerkiksi Hansel, jonka pitäisi osata kilpailuttaa on omasta kilpailutuksestaan jo toistamisen oikeudessa.

it on vaikea ta... (ei varmistettu)

Ei ole saanut, vaan kokemuksesta . ei sitä suoraan suoraan tarvitse kysyä vaan se riittää, että nuoleskelee sopivia politrukkeja.Tulit sitten siltä pitkältä kahvitunnilta työaikana lukemaan palstaa.Onko päivän leimojenlyöntikiintiö jo täynnä, eikä muuta tekemistä ollut? Mistäs sulle maksetaan, työpaikalla OLOSTA varmaan

aapeli (ei varmistettu)

Räätälöidyn IT-järjestelmän hankinta on vaikea, osaamista ja tarkkuutta vaativa homma. Vaikein vaihe on hankittavan ohjelmiston toiminnan kuvaus. Sen tekijällä pitää olla tilaajayksikön toiminnasta varsin seikkaperäinen tieto hallussaan. Lisäksi pitää olla näkemys toiminnan kehityksestä, jota tällä investoinnilla haetaan. Tämä on laitoksen virkamiehelle ylivoimainen haaste ja se näkyy näissä lopputuloksissa. Myyja haluaa kaupan ja keskittyy vakiopakettinsa ominaisuuksien selostukseen. Virkamies ei osaa hahmottaa sen käyttökelpoisuutta omassa tarpeessaan. Myyjäkään ei osaa, koska toimintakuvaus, jolla toimitusta ostetaan on liian suppea ja ylimalkainen. Näin ei ole mahdollistakaan päästä maaliin kunnialla.
Keskitetty valtion IT-osto-organisaati on pakollinen konsultti hoitamaan tätä asiaa. Sieltä tulee projektipäällikkö, joka pakottaa tilaajan määrittelemään hankinnan tavoitteet ja toimintakuvauksen tarpeeksi tarkasti, Sitten lähdetään kysemään tarjouksia. Sekä tarjoaja, että tilaaja tietävät nyt paljon paremmin, mistä on kysymys ja onnistumiselle on edelleytyksiä.

PeeAHoo (ei varmistettu)

"Räätälöidyn IT-järjestelmän hankinta on vaikea, osaamista ja tarkkuutta vaativa homma."
Mutta kuinka usein nykymaailmassa tarvitaan räätälöityjä IT -järjestelmiä?
Esim. VR:n tapaus.
Maailmassa on paljon lipunmyyntijärjestelmiä tarvitsevia yhtiöitä. Myös junayhtiöitä on runsaasti. - Ostiko VR lipunmyyntijärjestelmänsä IT -yhtiöltä, joka on jo myynyt lipunmyyntijärjestelmäänsä muillekin junayhtiöille? Ja olivatko aikaisemmat asiakkaat tyytyväisiä?

Tunnetustiko to... (ei varmistettu)

Miksi niin valtion kuin kuntienkin virkamiehillä on suojatumpi asema kuin mitä yksityisillä voi olla ? Suomessa on suhteessa eniten virkamiehiä muihin maihin verrattuna. Mitä ovat todelliset välttämättömät työt, joita hoidetaan verovaroilla ? Liikaa ns suojatyöpaikkoja. Siitä kertoo sekin, että homma lopetetaan, kun ko työtekijä jää eläkkeelle. Samoin virkavapaudet.

Tasa-arvo (ei varmistettu)

"Mitä ovat todelliset välttämättömät työt, joita hoidetaan verovaroilla ? Liikaa ns suojatyöpaikkoja. "
Ongelma koskee virkamiesten ylipäällystöä, mutta ei rivivirkamiehiä.

1970 -luvulla oli nuorisopoliitikkojen ensimmäinen aalto. Myös myöhempinä vuosikymmeninä nuorisopoliitikkoja on riittänyt.
Usea jo nuorena politiikoksi alkanut kyllästyy keski-iässä poliitikon ammattiin ja menee muualle töihin. Lisäksi äänestäjät voivat muistuttaa, että poliitikko on pätkätyöläinen, jolloin poliitikko joutuu etsimään muualta töitä.

Nuorena ammattipoliitikoksi ryhtyneellä ei ole työkokemusta politiikan ulkopuolelta eikä useinkaan edes koulutustutkintoa. - Silloin on hankala löytää töitä omin avuin, mutta usea poliitikko on kuitenkin onnistunut siinä.
Kuitenkin monelle entiselle nuorisopoliitikolle on pitänyt järjestää suojatyöpaikka esim. viraston huipulla.

Minne nuorisopo... (ei varmistettu)

Avainsana koko hommassa on korruptio. Niin kauan kuin rakenteellista korruptiota on, silloin myös kaikki rahat valuvat vääriin käsiin. Tiedän semmoisenkin tapauksen että yksi valtion virasto palkkasi tänä vuonna muistaakseni yhteen tietojärjestelmäasiantuntijan tehtävään filosofian maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin. Mitä hemmettiä joku filosofi tai biologi menee suunnittelemaan ja toteuttamaan tietojärjestelmiä? Juuri tämänkaltaisen idioottimaisuuden takia veronmaksajien rahat häviävät sinne minne ei pitäisi. Mitä useammin valtiolle pääsee töihin sukulaisuussuhteiden eikä osaamisen tai pätevyyden perusteella, niin sitä enemmän virheitä tapahtuu ja rahaa häviää.

Marko (ei varmistettu)

Miksei filosofian maisteri tai luonnontieteiden maisteri voisi olla tietojärjestelmätyössä? Näillähän voi olla ollut pääaineena juuri tietojenkäsittelytiede.
Tunnen yksityissektorilta erittäin päteviä ammattilaisia pappiskoulutuksen, dipl.inssin (maanmmittaus), sairaanhoitajan, ekonomin, tradenomin, merkonomin, insinöörin ja jopa pelkän ylioppilaan ja keskikoulun + ammatillisia kursseja käyneitä.

Biologihan on erittäin hyvä pohjakoulutus lisättynä it-alan osaamisella , jos rakennettavat järjestelmät liittyvät biologiaan.
Mikä olisi sellainen koulutus, joka Markon mielestä antaisi pätevyyden tietojärjestelmätyöhön?

31 vuotta alalla (ei varmistettu)

Tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat valmistuvat luonnontieteiden kandidaateiksi ja filosofian maistereiksi. Sillä ei ole mitään tekemistä filosofian tai biologian kanssa.

DAA (ei varmistettu)

No ei ole ensimmäinen kerta, kun nimimerkki Markon kommentit perustuvat täydelliseen tietämättömyyteen. Mielipiteet ovat kyllä kovin varmoja kuten aina tietämättömillä tapaa olla.

kovin tavallista (ei varmistettu)

Lainaus "Kummallisinta on, että epäonnistuneiden hankkeiden toteuttajina ovat kerta toisensa jälkeen samat tietotekniikkaa myyvät yritykset."

Ei tuossa asiassa ole mielestäni mitään kummallista. Kyseiset yritykset ovat pääsääntöisesti ohjelmistotaloja - raudalla tai sen hankintapaikalla ei noissa hankkeissa ole mitään taloudellista merkitystä. Toisekseen kyseessä ovat yleensä Suomen isoimmat alan ohjelmistotoimittajat, joten vaihtoehtoja ei kovin paljon ole.

"Tilaaja joutuu maksamaan siitä, että järjestelmätoimittaja korjaa omia virheitään."

Näin ei tietenkään pitäisi olla, ja jos asioista on mustaa valkoisella, on toimittajan korjattava virheensä. Tilaajan vastuisiin ei kuulu ohjelmistovirheiden korjaamisen kustantaminen.

"Tietoyhteiskuntahanke hävitti 50 miljoonaa"

Kyseinen hallitus teki virheitä toisensa jälkeen, joista sähköinen henkilökortti ei ollut vähäisin.

Partamooses

Täältä (http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2012/02/24/nain-valtio-mokaa-it-hank... ) löytyy lisätietoa, miksi valtion ohjelmistohankkeet ovat niin kalliita:
Yksi asiakas eli valtio maksaa ohjelmiston tuotekehityskulut. Sen jälkeen ohjelmiston valmistajayhtiö voikin myydä ohjelmistoa halvalla muille asiakkaille.
Tuollaista toimintaa pidetään yhtiön tuotekehitystukena, joka EU:ssa on periaatteessa kiellettyä.
Lisäksi kyseisen toiminta on muitten ohjelmistoyhtiöitten näkökulmasta epäreilua kilpailua.

reilu kilpailu ... (ei varmistettu)

Turhaa on ollut nämä tietokeohjelma tappiot,mutta se ei poista sitä tosiasiaa että valtio ei todellakaan turhaan irtisano työntekijöitä.Syypäät huonoihin tekoihin on valtion työntekijät ja sen takia pitää lopetaa vielä tuhansia valtion työpaikkoja.

yrittäjä (ei varmistettu)

eikös ne jotka helpolla pääsystä työelämässä haaveilleet, jo kymmeniä vuosia ole hakeutuneet kunnan ja valtion suojaisiin leipiin :)

tielaitoksen vanhus (ei varmistettu)

"eikös ne jotka helpolla pääsystä työelämässä haaveilleet, jo kymmeniä vuosia ole hakeutuneet kunnan ja valtion suojaisiin leipiin :)"

Monet ovat tainneet näin tehdä ja muutaman viikon jälkeen olleet ihmeissään, että eihän täällä tällaista pitänyt olla. Työtahti ja -tavat kuin yksityisellä puolella, ainoastaan palkka raahaa perässä. Näitä onnettomia, jotka olivat ottaneet urbaanilegendat virkatyön leppoisuudesta tosissaan, on kyllä muutamia nähty joo:)

Tipsu (ei varmistettu)

Missäs muka tämmöinen utopia virasto on ?? :)
Ei taida kunnanvirkailija oikeasta työstä tietää mitään ja lintsareitahan nyt eksyy joka paikkaan, että ei nuo muutama kokeilija mitään ihmeellyksiä ole. Itse laitetaan firmasta lintsarit ja epämiellyttävät tyypit kilometritehtaalle.

mikko.kaipia (ei varmistettu)

Varsinainen ongelma on poliittiset palkintovirat, jotka annetaan puolueuralla menestyneille poliitikoille johtavien puoluetoverien tuella ja avulla.
Toinen vakava on ongelma on suhmurointi, jossa johtavat poliitikot tai johtavat virkamiehet antavat sopiville tahoille hyviä ostosopimuksia.

vakava ongelma (ei varmistettu)

Jouni Backmanin (s. 1959) uraa (ks. Wikipedia/Jouni Backman ja eduskunnan nettisivusto):
- Eduskunnassa 1987 - 2007 ja vuodesta 2011.
- Koulutus: ylioppilas
- Työkokemus politiikan ulkopuolelta: 2007 - 2011 TietoEnatorin/Tiedon johdon erityisasiantuntijana, tehtävänään edistää yrityksen liiketoimintaa julkisen hallinnon tietoteknisessä kehittämisessä.

Olisiko tämä Backmanin toiminnan ja vaikutusvallan ansiota?:
(ks. http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2012/02/24/nain-valtio-mokaa-it-hank...)
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) johtava tuloksellisuustarkastajan Tomi Voutilaisen mukaan julkishallinto on maksanut innokkaasti tuotekehityskuluja mm. Tiedolle it -hankkeissa.

huolestuttava t... (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.