Muokkaa

Vain alle 2 % löytökissoista on sirutettuja – kodittomien kissojen kokonaismäärä Suomessa voi olla aiempia arvioita suurempi

Huurre, Kuura ja Nuoska tullaan kaikki tunnistemerkitsemään ennen luovutusikää. Kuvan (c) PESU ry.

Vapaaehtoisten eläinsuojelutoimijoiden suorittaman kyselytutkimuksen mukaan vain alle 2 % kissoista on tunnistemerkitty niiden päätyessä löytöeläintoimijoille.

Liittyen eläinsuojelulain uudistukseen eläinsuojelutoimijat suorittivat kyselytutkimuksen löytökissojen määrästä vuonna 2016. Kyselytutkimukseen osallistui lähes 40 yhdistystä ja löytöeläintoimijaa ympäri Suomea syyskuussa 2017 ja se huomioi aiempaa kattavammin erilaiset heitteille jätettyjen kissojen parissa toimivat tahot. Vastanneista toimijoista 29 otti vastaan löytöeläimiä vuonna 2016.

Kissa on Suomessa yleisin löytöeläin: tutkimus paljastaa, että vain noin 13 % löytöeläintoimijoille toimitetuista kissoista löytää takaisin omaan kotiinsa. Loput 87 % löytökissoista sijoitettiin uusiin koteihin mm. eläinsuojeluyhdistysten kautta tai lopetettiin. Kissoja tunnistusmerkitään vapaaehtoisesti Suomessa yhä vähän: kyselystä selviää, että alle 2 % on tunnistemerkittyjä, kun ne päätyvät löytöeläintoimijan haltuun. 

Yhteensä kyselytutkimukseen vastanneet löytöeläimiä vastaanottaneet tahot ottivat vuonna 2016 vastaan 4579 kissaa. Kun määrän suhteuttaa kaikkiin Suomen löytöeläintoimijoihin, pelkästään löytökissoja otetaan talteen vuosittain noin 16 550. Aiemmin talteen otettujen kissojen määrän on arvioitu olevan vuosittain noin 10 000, mikä on nyt tehdyn kyselyn perusteella aivan liian varovainen arvio. Luontoon kuolevien, sinne lisääntymään jäävien ja suoraan löytöpaikalle lopetettujen kissojen myötä todellinen kodittomien kissojen lukumäärä noussee reilusti yli 20 000:n.

Pakollinen tunnistusmerkintä auttaisi varsinkin löytökissoja

Eläinsuojelujärjestöt vaativat uudistettavaan eläinsuojelulakiin tunnistusmerkinnän pakollisuutta. Tällä hetkellä kuitenkaan eläinten tunnistusmerkintää ei olla kirjaamassa uuteen lakiin: velvoitteen tarpeettomuutta perustellaan muun muassa sillä, että valtaosa koirista ja rotukissoista on jo nyt tunnistusmerkitty. Nämä lemmikkieläinryhmät muodostavat kuitenkin kunnille koituvista kustannuksista vain murto-osan, sillä niiden omistajat yleensä löydetään ja kunta saa perittyä säilytyskulut omistajilta takaisin. Maatiaiskissojen tilanne on toinen. Valtaosan omistajaa ei tavoiteta, jolloin säilytyskustannukset jäävät kunnan maksettavaksi. Tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että pahimmillaan talteen otetuista kissoista joiden omistaja jää löytymättä, on aiheutunut yhdelle kunnalle lähes 25 000 euron vuosikustannukset.

Lakeja ei säädetä ainoastaan rangaistusten antamista varten, vaan niiden on tarkoitus myös näyttää esimerkkiä oikeasta toiminnasta kansalaisille. Yksi suurimmista syistä nykyiseen kodittomien kissojen ongelmaan on asenneilmapiirin muuttumisen hitaus. Moni ei edelleenkään ajattele kissojen olevan lemmikkejä tai työeläimiä, joista meidän ihmisten on kannettava vastuu, vaan ne mielletään herkästi jollain tavalla osaksi luontoa. Tämä myös aiheuttaa sen, että kissa jätetään heitteille luontoon, kun siitä halutaan eroon. Tunnistusmerkintävelvoitteen lisääminen lakiin toisi kaksinkertaisen hyödyn: Lemmikkinsä heitteille jättäneen ihmisen saaminen vastuuseen teostaan helpottuisi, ja samalla laki antaisi vahvan viestin omistajan velvollisuudesta sitoutua lemmikkinsä hyvinvointiin.

Kissan tai koiran tunnistusmerkintä maksaa eläinsuojeluyhdistysten kampanjoissa usein alle 30 euroa. Sen voi tehdä myös eläinlääkärin vastaanotolla.

Allekirjoittaneet eläinsuojelutoimijat vetoavat tunnistemerkitsemisen ottamista uuteen eläinsuojelulakiin. Vetoomus on lähetetty jokaiselle Suomen kansanedustajalle 4.10.2017. Vetoomuksen voi allekirjoittaa myös yksityishenkilönä osoitteessa 15.11.2017 mennessä: https://www.adressit.com/vetoomus_elainten_tunnistusmerkinnan_puolesta_uuteen_elainsuojelu 

Anna Koskela,
Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry

Riikka Ala-Hulkko,
Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys, PESU ry

Kissojen Suojelu KISU ry
Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry
Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys ry
Rauman Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Hausjärven Eläinsuojeluyhdistys ry
Suomen Löytöeläinten Kummit ry
Joensuun Eläinsuojeluyhdistys ry
Vaasan Kissatalo ry
Loviisan Kissatalo ry
Jokioisten Eläinsuojeluyhdistys ry
Lahden Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
SEY Loimaa ry
Oulun Eläinkoti ay
Piskis ry
Eläinten Hyväksi EHY ry
Kiikoisten Löytöeläinpalvelu
Pohjanmaan Eläinkeskus
Raahen Löytöeläinkoti
Alajärven Tassutiimi
Anteron Ystävät ry
Rescueyhdistys Kulkurit ry
Johanna Jaatisen Hätäkissala
Someron Löytöeläintalo
Kujalan Tila
Ivalon Löytöeläintarha
Karajan Löytöeläinkoti
Rekku Rescue ry
Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Ylivieskan lemmikkieläinhoitola
Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry
Lohjan Eläinsuojeluyhdistys ry
Koirahoitola Janeter
Hartolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Kymenlaakson Eläinystävät ry
Perniön Eläinsuojeluyhdistys ry

--

Lisätietoja kyselytutkimuksesta ja tuloksista: 

Anna Koskela, sijaiskotivastaava@dewi.info, 050 5994697
Riikka Ala-Hulkko, kissat@pesu.org, 045 112 6395

Kysyttäessä toimitamme myös toimijakohtaiset kissamäärät.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry toimii edistääkseen lemmikkien, tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia valistuksen ja käytännön toimien avulla.

Pesu neuvoo eläinsuojeluun liittyvissä asioissa, järjestää eläinsuojelullisia tilaisuuksia sekä osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Pesu hoitaa kodittomia lemmikkejä tilapäiskodeissa etsien niille uusia koteja.
Pesu on Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsenyhdistys.

www.pesu.org