Migreeni ei ole vain herkkien naisten vaiva

Jomottaa, jyskyttää, puristaa tai vihloo. Päänsärky on hyvin yleinen oire, josta lähes jokainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa.

Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela jakaa päänsäryt karkeasti kahteen luokkaan: primääriseen ja sekundaariseen särkyyn.

Primääri särky tarkoittaa pääasiassa migreeniä tai jännityspäänsärkyä.

Sekundäärisen säryn aiheuttaa puolestaan jokin muu vaiva, kuten esimerkiksi tulehdukset, jumiutuneet niskan ja hartian lihakset, krapula tai vakavampana esimerkkinä aivoverenkiertohäiriö.

Yleisin päänsäryn muoto on jännityspäänsärky, mihin kuuluvat sekä lihasten jännityksestä että henkisestä jännittyneisyydestä johtuvat päänsäryt. Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä särky. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä, ja päälaella voi esiintyä vihlaisevia, repiviä kipuja.

– Jännityspäänsärky on lisääntynyt päätetyön myötä. Jännityspäänsärystä kärsivät päätyvät kuitenkin melko harvoin neurologin vastaanotolle, sillä säryt pysyvät usein hallinnassa omin keinoin, kuten reippaalla kävelylenkillä ja niska-hartiaseudun venyttelyllä, Helsingin Päänsärkykeskuksessa sekä HUS:in neurologian klinikalla, Meilahden sairaalassa työskentelevä Kallela toteaa.

Jännityspäänsärkyyn auttaa liikunta, migreeniin ei

Neurologin näkövinkkelistä migreeni on vastaanotolle tulevilla potilailla yleisin päänsäryn aiheuttaja. Migreenistä kärsii noin 12 prosenttia suomalaisista, ja se on yleisempää naisilla kuin miehillä.

– Kaikilla ihmisillä on tietynlainen migreenityyppinen päänsärkyalttius. Toisilla se on niin pieni, ettei se realisoidu, kun taas toisilla hyvinkin pieni asia saattaa laukaista migreenin. Tämä tiettyjen aivoalueiden herkkyys on osittain geneettistä.

Migreeni oireilee kohtauksittain. Migreenisärky on kohtalaista tai kovaa ja tyypillisesti toispuoleista. Päänsärkyyn voi liittyä myös pahoinvointia ja mahdollista oksentelua sekä valo- ja ääniarkuutta. Kipu myös pahenee liikkuessa.

– Yhtenä erottavana tekijänä migreenin ja esimerkiksi jännityspäänsäryn välillä on se, että migreenipotilas ei halua liikkua kohtauksen aikana. Jo pelkkä pään heilautus tekee todella pahaa, Kallela selvittää.

Noin kolmanneksella migreenipotilaista päänsärkyä edeltää auraoireisto, mihin liittyy esimerkiksi näköhäiriöitä, puutumista tai puhumisvaikeuksia.

Yhdelle säryn laukaisee valo, toiselle suklaa

Migreenikohtauksia aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, mitkä vaihtelevat ihmisestä riippuen. Kallelan mukaan naisilla kuukautiskierto on migreenikohtauksen tyypillisin laukaisija. Muita syitä ovat muun muassa alkoholi, univaje sekä stressin laukeaminen.

– Migreeni on hyvin monitekijäinen, ja kohtausta provosoivia tekijöitä on oikeastaan yhtä monta kuin migreenipotilaitakin. Yhdellä herkkyyden voi esimerkiksi pulpauttaa pintaan kirkas tai vilkkuva valo, toisella vaikka suklaa.

Migreenikohtausten estossa auttaakin päänsäryn laukaisevien tekijöiden tunnistaminen. Migreenin lääkehoito riippuu sairauden voimakkuudesta. Lievään migreeniin tehoavat tavalliset päänsärkylääkkeet, voimakkaammin oireilevaan täsmälääkkeet. Estolääkitystä suositellaan, jos päänsärky vaivaa usein.

– Yleisohje on, että jos päätä särkee kerran viikossa tai kymmenenä päivänä kuukaudessa, kannattaa aloittaa estolääkitys. Päänsärkypotilailla on nimittäin riski lääkepäänsärkyyn, mikä johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä, Kallela huomauttaa.

Lääkärin puoleen Kallela suosittelee kääntymään, jos päänsärky haittaa elämää. Kiireellistä lääkärikäyntiä vaatii puolestaan yllättävä, räjähtävästi alkava särky.

– Jos päänsärky on outoa ja uutta, eikä tiedä, mistä se johtuu, pitää hakeutua lääkäriin. Vaaran merkkejä ovat, jos kovaan päänsärkyyn liittyy neurologisia oireita kuten näön menetystä tai halvausoireita. Ne voivat viitata aivoverenvuotoon.

Myös korkea kuume ja yleiskunnon lasku päänsärkyyn yhdistettynä vaatii lääkäriä. Silloin kyseessä voi olla aivokalvontulehdus. Aivokasvaimissa sen sijaan päänsärky on harvoin ensimmäinen oire.