Festarimuistoista syntyy rokkikansan oma Kalevala - vielä ehdit kertoa oman tarinasi

Onko sinulla hauska festarimuisto, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Festarikalevala kerää suomalaisten muistoja ja tarinoita verkkoon ja kirjaksi,

Aino Piipari

Mutavelliksi muuttunut kenttä, taskulämmintä kaljaa, suihkussa käyty viimeksi kolme päivää sitten, hyvää musiikkia ja ympärillä parhaat kaverit. Ah, se on festarielämää.

Tämäntyylisiä tarinoita löytyy Festarikalevala.fi -verkkosivuilta, jonka tarkoituksena on koota yhteen suomalaisten festaritarinoita 70-luvulta aina tähän päivään saakka. Oman tarinansa voi käydä kirjoittamassa aina 20. huhtikuuta asti. Kirjoituksen apuna toimivat yhdeksän tarinakategoriaa, joita ovat muun muassa varustaudu, leiriydy, selviydy ja rakastu.

Hauskimmat sivustolle lähetetyt tarinat päätyvät samannimiseen kirjaan, jonka on tarkoitus ilmestyä juuri ennen festivaalikauden alkua, toukokuun puolessa välissä.

– Ideana on koota festivaalitarinoita samaan tyyliin kuin alkuperäinen Kalevala on kerätty. Tosin tällä kertaa keruu tapahtuu verkossa, Festivaalikalevalan kokoamisesta vastaavan tamperelaisen Roisto oy:n toimitusjohtaja Esa Nikkilä toteaa.

Tarinoita ei ole kerätty, vaikka festarihistoriaa on neljältäkymmeneltä vuodelta.”

 

Nikkilän mukaan idea festarikävijän kansalliseepoksesta syntyi yhteistyössä Rumba-lehden kanssa, kun tekijät huomasit, ettei aitoja, kokemuspohjaisia tarinoita ole kerätty. Siitäkin huolimatta, että suomalaisella festivaalikulttuurilla on jo lähes 40 vuotinen historia.

Tavallisten matti- ja maijameikäläisten tarinoiden lisäksi, tekijät haastattelevat kirjaa varten myös kotimaisia artisteja sekä festivaalijärjestäjiä.

– Olemme varautuneet tuhansiin tarinoihin, vaikka aikataulu onkin tiukka. Tarinoiden puute tuskin tulee olemaan ongelma, sillä festarimuistoja on varmasti yhtä paljon kuin on festivaalikävijöitäkin. Halutessaan oman tarinan voi kirjoittaa myös nimimerkin turvin, Nikkilä rohkaisee.

 

Kaksimetrisen kaverin reppuselästä aukesi mahtava näkymä lavalle.”

Kunnon käsikirja tarjoilee luonnollisesti myös käytännön vinkkejä. Verkkosivuille kirjoittaneen Lauran tarinasta voi muun muassa poimia vinkin iän ikuiseen näkyvyysongelmaan.

– Provinssissa 2010 Pendulumin keikalla eteeni ilmestyi noin kaksi metriä pitkä kaveri. Itsellenihän on pituutta hurjat 150 cm ja en nähnyt tuon taivaallista kyseisen tyypin takaa. Jonkin ajan päästä eteentunkija huomasi minut ja yllättäen kysäisi haluaisinko hypätä reppuselkään. Tajutessani tilanteen ainutkertaisuuden kiipesin kaverin selkään ja eteeni aukeni mahtava näkymä.

Lisää tarinoita ja ohjeet oman tarinan lisäämiseen www.festarikalevala.fi

Written by:

Ulla Yliherne

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun