Piilota X Palauta

Puuttuva lapsuus vei Pian suljetulle osastolle

Paikalliset 1 Kommentoi

Moni mielenterveysongelmista kärsineessä perheessä kasvanut lapsi sairastuu vasta vuosikymmenten päästä.

Pia Toolalle on turha tulla toistelemaan mantraa siitä, että ihminen voi vanhemmallakin iällä hankkia itselleen onnellisen lapsuuden.

Mielenterveysongelmista kärsineen äidin tyttären lapsuusmuistoja ei ole aikakaan kullannut. Nuoruuskin meni, kun tytöstä tuli 19-vuotiaana puhumattomaksi muuttuneen äitinsä hoitaja.

– Olin seitsemän vuotta aivan näkymätön. Katosin kokonaan. Olin vain äitini hoitaja. Kavereitakaan ei saanut päästää kotiin äidin sairauden takia. Jälkikäteen olen ihmetellyt, miten oikein onnistuin pärjäämään.

Jo alle kouluikäisenä Pia joutui viettämään pitkiä päiviä yksin kotona, kun äiti oli poissa kotoa.

Mikä yhdistys?

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry

perustettu vuonna 1988

lähes 1 500 jäsentä

työllistää 12 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista

tavoitteena edistää omaisten selviytymistä ja hyvinvointia, kun läheisellä on mielenterveyden ongelmia

järjestää neuvontapalveluja, vertaistukiryhmiä ja virkistystoimintaa

Näkymättömät lapset -ryhmä kokoontuu joka kolmas viikko kahdeksi tunniksi kerrallaan. Seuraava kokoontuminen tiistaina 6. maaliskuuta kello 17–19 yhdistyksen tiloissa (Hämeenkatu 25 A, 6. krs.)

www.omaiset-tampere.fi

– Opin lukemaan neljävuotiaana ja ensimmäinen kirja, jonka luin oli Raamattu. Elin lapsena mielikuvitusmaailmassa. Se oli pakotieni.

Toola kuuluu joukkoon, josta käytetään termiä näkymättömät lapset. Heitä yhdistää se, että heidän oma lapsuutensa tai nuoruutensa valon hetken ovat jääneet mielenterveys- tai päihdeongelmaisen vanhemman varjoon.

Osalla haavat aukeavat myöhemmin ja ovat taustalla omissa mielenterveysongelmissa.

– Vertaistukiryhmissä on ollut kaiken ikäisiä nuorista aikuista eläkeläisiin, kertoo Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala.

Yhdistyksellä on alkamassa kolmas vertaistukiryhmä, jossa käydään läpi pitkään vaiettuja asioita. Vertaistukiryhmä kokoontuu kahdeksi tunniksi kerrallaan kolmen viikon välein.

Mielenterveyspalveluille näkymättömät lapset ovat haasteellisia siksi, että he jäävät myöhemminkin näkymättömiksi. Oireet saattavat puhjeta vasta vuosikymmenten päästä.

Nyt pelätään sitä, että 1990-luvun laman lisäämien mielenterveysongelmien varjossa kasvaneet nuoret aikuiset oirehtivat tulevina vuosina.

– Kun lapsi on seurannut oman vanhemman sairastumista, alkaa oman sairastumisen pelko varjostaa elämää. Myöhemmin voi tulla pelko omien lasten sairastumisesta, kertoo aiheesta väitellyt tamperelainen tutkija Rita Jähi.

Monesti lapsena ilman tukea ja hoivaa jäänyt joutuu ongelmiin, kun pitäisi itse olla tukena ja turvana. Huolenpito alkaa ahdistaa.

Pia Toola sairastui, kun omat lapset olivat 8- ja 3-vuotiaita. Aktiivista elämää elänyt nainen oli kunnallisvaaliehdokkaana, touhusi lastensuojelutyössä ja järjesteli paikallisen koulun vuosijuhlia.

Kun lapsi on seurannut oman vanhemman sairastumista, alkaa oman sairastumisen pelko varjostaa elämää.”
Kun nuorempaa lasta piti lohduttaa jatkuvista painajaisista, alkoivat omat univaikeudet ja paheneva harhaisuus. Toolan mukaan äitinä oleminen oli muuttunut liian raskaaksi, kun omasta lapsuudesta oli puuttunut malli äidistä.

– Lääkäri diagnosoi psykoosin. Kärsin manioista.

Puuttuva lapsuus vei naisen suljetulle osastolle 38-vuotiaana. Nousu vaati myös vahvan lääkityksen ja pitkän masennuskauden läpikäymisen.

Toolan mukaan kokemusten läpikäyminen vertaistukiryhmässä oli tärkeä osa paranemista.

– Suurin etu vertaistukiryhmästä oli se, että minusta tuli taas näkyvä.

Oili Huhtalan mukaan toipumisprosessi on muillakin ollut samankaltainen.

– Aiemmissa ryhmissä mukana olleet ovat jossain vaiheessa alkaneet nimittää itseään näkyvähköjen ryhmäksi, lisää Huhtala.

Pääseekö ihminen koskaan eroon lapsuudestaan? Haetaanko syy omiin ongelmiin liian helposti lapsuudenkodista? Kerro, keskustele ja kommentoi!

Jos äiti sairastaa, myös lasta hoidettava

Petteri MäkinenNäkymättömät lapset ovat visainen ongelma myös kuntien mielenterveyspalveluille.

Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitotyön päällikön vakanssia hoitavan Maire Ovaskaisen mukaan lasten hyvinvointi pyritään varmistamaan, jos vanhempi kärsii mielenterveysongelmista.

– Meillä on olemassa malli lasten puheeksi ottamisesta, kun uusi asiakas tulee meille. Pyrimme siihen, että myös lapset tavataan aina hoitoprosessin aikana. Keskusteluissa tarjotaan myöskin tukea riittävään vanhemmuuteen.

Jos ennaltaehkäisyssä epäonnistutaan, kuormittavat oireilevat omaiset myöhemmin kunnallisia mielenterveyspalveluita.

Ovaskainen korostaa kolmannen sektorin ja vertaistuen roolia auttamisessa. Pelkät vertaistukiryhmät eivät tutkija Rita Jähin mukaan riitä.

– Vertaistuki voi toimia terapeuttisesti, mutta sen lisäksi tarvitaan useimmiten myös muuta mielenterveyshoitoa.

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Petteri Mäkinen kuva
Petteri Mäkinen

Kommentit

23.2.2012 17:49

Olen juuri lukemassa kirjaa nimeltä Tunne Lukkosi ja kyllä ne sieltä lapsuudessa ja nuoruudessa syntyneet tunnelukot seuraa ja johtaa haitallisiin, itsetuhoisiin ja kuluttavaan elämään aikuisiällä. Itsellä toisen vanhemman vakava persoonallisuushäiriö höystettynä alkoholismilla ja näistä johtuvista käytöshäiriöistä ja henkisestä väkivallasta saa nämäkin aikaiseksi, täytyy vain yrittää aukaista ne.T.Entinen päihteiden väärinkäyttäjä toipumaan päin.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.