Ensi alkaa hiihtoloma, sitten jatkuu sairasloma

Moni suomalaisperhe suuntaa talvilomalle, jolloin kokeillaan jälleen useita talviharrastuksia pitkän tauon jälkeen ja vanhat talviurheiluvälineet kaivetaan kellarista esiin.

Talvilajien ikävänä puolena ovat vammat, joita sattuukin lomilla tavallista enemmän. Monia tapaturmia voisi kuitenkin ennaltaehkäistä, kunhan lomalaiset muistaisivat pitää perusasiat mielessä.

– Pahimmillaan urheiluvammat vaativat kuukausien kuntoutuksen ja yhtä pitkät sairauslomat, sanoo ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio Terveystalosta.

Hiihto ja laskettelu on syytä aloittaa rauhallisesti ja maltti mielessä, vaikka menohalut olisivat kovat. Lihakset on hyvä ensin lämmittää vetreämpään kuntoon.

– Kannattaa ottaa ensimmäiset laskut ja potkut rauhallisesti. Kudokset pitää saada lämpimiksi, mikä on näppärä tapa ennaltaehkäistä venähdyksiä. Lämmittelyn jälkeen vielä kevyt venyttely, mikä ehkäisee lihaskramppeja ja sitten vasta liikkeelle, Kallio neuvoo.

Oma liikuntasuoritus pitää tehdä siten, että se vastaa kykyä ja varusteita.

– Varusteet pitää olla kunnolliset. Laskettelusuksissa siteiden säädöt on oltava sopivat, ja varsinkin aloittelevilla lumilautailijoilla suojavarusteet ovat tärkeät. Rannetuet estävät suurimman osan rannevammoista ja kypärän käyttö on sekä laskettelijalla että lautailijalla todella tärkeää, Kallio sanoo.

Murtomaahiihdossa kuntoilijaa uhkaavat rasitusvammat, laskettelussa tulee eniten alaraajavammoja ja lautailussa yläraajavammoja. Hoitoa vaativat kolhut voivat olla pahojakin.

– Oire kertoo paljon. Jos kävely on vaikeaa ja painon varaaminen koskee jalkaan tai kädennosto ei olkakivun takia onnistu, ovat jatkotutkimukset tarpeen, Kallio sanoo.

Tekevälle sattuu ja tapaturmia tulee. Miten kannattaisi toimia, jos itselle tai kaverille käy pahasti?

– Jos tapaturma on niin hankala, ettei pääse liikkumaan, pitää ottaa heti yhteyttä rinnehenkilökuntaan, joka järjestää kuljetuksen jatkotutkimuksia varten.

Jos vamma on pienempi, voi yrittää antaa ensiapua.

– Kylmähoito on hyvä, kun vain mustaa välttää paleltumavammoja, Tapio Kallio toteaa.

Jos varpaat ja sormet menevät kovimmilla pakkasilla tunnottomiksi, on tauon paikka.

Pitkiä sairauslomia hiihto- tai lasketteluvammojen vuoksi ei Tampereen kaupungin työterveyslääkäri Rauno Saari ole joutunut kirjoittamaan.

– Jos mäessä tai ladulla kaatuu, ja sen seurauksena tullee selkeä murtuma, osaavat ihmiset hakeutua terveyskeskuksiin kipsattaviksi.

Samaa toteaa johtava työterveyslääkäri Hannu Halme Tampereen työterveydestä.

– Rinnetapaturmat sattuvat yleensä kaukana kotoa ja silloin apua haetaan läheisestä terveyskeskuksesta.