Eläkeikä nousee yhtä varmasti kuin aurinko

Kulissien takana tehdään nyt suuria päätöksiä suomalaisten elintasosta ja eläkkeistä.

Toisessa vaakakupissa ovat miljardien eurojen etuuksien äkkileikkaukset ja lisäverot. Toisessa on eläkeiän asteittainen nosto.

Ratkaiseva askel otettiin pari kuukautta sitten, kun ammattiyhdistysliikkeen johdossa tehtiin uusi tilannearvio. Uhkaamassa olevat budjettileikkaukset ja uudet verot laskisivat palkansaajien ostovoimaa. Siksi palkansaajat haluavat jatkaa talouden elvyttämistä pitämällä menot nykytasolla. Leikkausten välttämiseksi he hyväksyvät eläkeiän noston, minkä todelliset vaikutukset koetaan vasta 10-15 vuoden kuluttua.

Vaihtokaupan nimimiehenä on SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sdp.), joka saa sivustatukea STTK:n puheenjohtajalta Mikko Mäenpäältä (sdp.), valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkariselta (sdp.), työnantajien pääekonomistilta Sixten Korkmanilta ja myös Nordean hallituksen puheenjohtajalta Björn Wahlroosilta.

Eläkeiän noston porkkanana on se, että Suomen talouden kestävyysvaje eli tulevaisuuden eläkkeistä ja ikääntymisen lisämenoista puuttuva rahamäärä pienenee. Kun vaje vähenee, talouden pohja vahvistuu ja valtion lainojen korot pysyvät kurissa. Tämä helpottaa valtion suuren lainamäärän hoitoa. Myös palkansaajien asuntolainojen korot pysyvät matalina, millä on suora vaikutus kotitalouksien suurimman omaisuuserän, asuntojen arvoon.

Työeläkemaksujen nosto olisi sovun avain. Lisämaksuilla ja eläkkeiden laskentasääntöjen muutoksilla korotettaisiin nimittäin eläkkeiden ostovoimaa. Tämä on niin ovela manööveri SAK:n arvovallan palauttamiseksi, että sen taustalla näkyy eduskunnan puhemiehen, SAK:n ex-johtajan Eero Heinäluoman (sdp.) haamu.

Ay-liike pelaa tulopolitiikkaa, joka vetää maton demarien puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen alta. Mitä kiihkeämmin Urpilainen on vastustanut eläkeiän nostoa, sitä enemmän demarien kannatus on laskenut ja sitä hanakammin hänestä halutaan eroon.

Written by:

A-P. Pietilä

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Lapsellista koko touhu kun eläke ikä on nyttenkin jossain 59-60vuoden tasolla kun ihmiset sairausten takia ei pysty työntekoon ,puhumatta yli 55 vuotias tai pikkemmin 50vuotias ei edes työllistyy ollenkaan.Päätöksiä voi tehdä mutta käyttänössä ei edes olla työmaalla edes 63 vuotiaaksi muutamia poikkeuksia huomioon ottaen.Mitään säästöä ei tästä synny vaan siirtoa kassasta kassaan millä nimikeellä eläke annetaan ja nousussa olisi työkyvyttömyys eläke.

yrittäjä (ei varmistettu)

Eläkeikää ei saa nostaa. Jos eläkeikää nostetaan, pitää samalla laskea verotusta pienituloisimpien kohdalla koska jollakin tavallahan ihmisten täytyy saada säästettyä rahaa elämiseen. Nykyinen ryöstöverotus ei ainakaan helpota tilannetta. Verohallinto työllistää semmoisen määrän turhia virkamiehiä jotka pitäisi saada pois koska suuri osa veronmaksajien rahoista menee näiden virkamiesten suojatyöpaikkojen ylläpitoon. Minkä takia verovirkamiehillä on paljon paremmat edut kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä? Virkamiehet osaavat kyllä itsensä työllistämisen hyvin. Kun keksivät lisää verotuksen kohteita, "joutuvat" palkkaamaan lisää työntekijöitä valvomaan verotulojen keräystä. Ja näihin suojatyöpaikkoihin pääsee vain harvat ja valitut henkilöt.

Marko

Mitä järkeä on puhua eläkeiän nostosta ennen kuin työllisyysasia on kokonaisuudessaan kunnossa.
Nykyisen suuntauksen mukaan kun nuori on koko ikänsä työtön, hän ei ole oikeutettu työeläkkeeseen lainkaan, vaan eläkkeen perusosan aikanaan maksaa kokonaan valtio, samoin kun työttömyysajan toimeentulon.
Luulisi myöskin, että valtio olisi kiinnostunut nuoren koko työiän verotuloista.

kooäm (ei varmistettu)

KOOÄM, Samaa mieltä kanssasi. Mahtaako tästä päättävät tahot tajuta, että voivat tappaa työllä, kun tällaiset uutiset jo stressaa yhä enemmän ja voi aiheuttaa aivoinfarktin, ym.

S.H (ei varmistettu)

Pee Aaa antaa taas loistavan näytteen poliittisen analysaattorin tasostaan: "Mitä kiihkeämmin Urpilainen on vastustanut eläkeiän nostoa, sitä enemmän demarien kannatus on laskenut ja sitä hanakammin hänestä halutaan eroon."

Edellä on jo kommentoitu tätä oivallusta eläkeiän osalta. Lisätään tähän vielä Tilastokeskuksen tutkijoiden näkemys: "Työelämää tilastojen ja tutkimusten kautta hahmottaville tuli melkoisena yllätyksenä tieto, että eläkeikää on nyt nostettava... Näkemys on kuitenkin harhaanjohtava. "
(http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/El%C3%A4keik%C3%A4%C3%A4+nosteta...).

Mitä tulee Urpilaisen kykyihin, hänen johdollaan Suomi on edelleen AAA-luottoluokituksen maa. Euromaista samaan tasoonyltävät enää Saksa, Luxemburg ja Hollanti.

Jutta tullaan valitsemaan yksimielisesti jatkoon SDP:n puheenjohtajana.

Timo Rauhanen (ei varmistettu)

Joku halusi vähän vaalipropagandaa.Mutta tässä eläke asiassa Jutta on oikeassa.Tolla kolmella AAA en hirveästi pitäisi meteliä koska riski on suuri että siitä joudutaan luopumaan.Sehän on selvä että pitkä työura olisi teoriassa hyvä asia mutta kun työllisyys ja terveys ei menee samaa vauhtia ikä ihmisillä mitä voisi toivoa.Suomessa esimerkiksi sairastuu jo dementiaan noin 120000 ihmistä vuodessa ja alkaa usein jo 60vuoden iässä.

yrittäjä (ei varmistettu)

Samaa mieltä kuin Yrittäjä ja Jutta. Itse olen kovin huonomuistinen ollut jo 58v. pitkään jatkuneen stressin tähden, eikä ole paremmaksi tullut, kun eläke vähän helpotti viime huhtikuusta alkaen.

S.H (ei varmistettu)

Minä taatusti nostan eläkeikää,kunhan näen edes kerran,kuinka yli 65 v. mies kykenee siihen,kuin minä nyt(45v).Olen Metallimies cnc-särmääjä,toisinaan on särmättävänä sellaisia yli 50 kg levyjä yksin,ja työpaikalla lämpötila on talvellakin lähes 30 astetta.Olen tehnyt töitä 17v asti,ja luonnollisesti eläke alkoi karttumaan vasta 23v.EI YKSINKERTASESTI NAPPAA!!!

pete66 (ei varmistettu)

Suomalainen tienaa saman 20 tunnissa kuin kiinalainen kuukaudessa: miksi meidän pitäisi tällä tuottavuudella tehdä vielä enemmän töitä? Nyt jo ahmimme leijonanosan maapallon resursseista. Automaatio vääjäämättä lisääntyy, joten nauttikaamme sen siunauksista. Sorvin ääreen tarvitaan koko ajan vähemmän väkeä.
Meidän pitäisi nauttia vapaa-ajasta, nauttia luonnosta ja kulttuurista, jotka eivät vaadi paljoa raaka-aineita eikä energiaa. Samoin koulutus- sosiaali- ja terveyspalvelut luovat todellista hyvivointia: kuitenkin juuri näistä haluavat politiikot meidän tinkivän.

historisti (ei varmistettu)

Kyllä nimeen omaan se on koko Suomen romahtamisen takana että on liian paljon vapaa aikaa ja liian vähän oikesti tuottavaa työtä.Jos tuottavaa täysityöllistymistä olisi ollut koko eläke keräys histooriaan aikana eikä jatkuvia kriisejä niin kaikki pääsisi vähintään 60 vuoden ikäisen eläkeellä.Maassa missä yrittäjät ovat myrkkyä niinkuin työn tekokin ja sosialipummit arvostettuja niin ei voi tarina loppua hyvin.Huonolla politiikkalla on tähän jouduttu ja ongelmat vasta alussa.Terveessä yhteikunnassa on enimäkseen terveitä ihmisiä keräämässä veroja ja eläkeitä ja kaikki voivat hyvin,mutta näinhän ei ole nytten käynyt Suomen kohdalla missä Suomlaiset työttömänä korkeilla korvauksilla ja ulkomaalaista työvoimaa otetaan tilalle kun työ ei kelpaa Suomalaisella.Moni on ottanut koko elämän kestävän eläkkeen.

yrittäjä (ei varmistettu)

Suomen taloudessa on pahoja maamerkkejä, joita eläkeiän kanssa pelleily ei tule ratkaisemaan. Eläkemaksujen korotus on taas lisäkustannus vapaan markkinatalouden kustannusrakenteisiin. Ja ovat jo liian raskaat yhteiskunnan rahastusmekanismien vuoksi jo nyt. Ovat olleet jo vuosia. Julkistaloudessa ne vain lisäävät vettä huullunkiertoon ja kasvattavat budjettinumeroita, mutta talouselämässä, jonka pitäisi tuottaa uutta jaettavaa ja elättää meitä, ne vain lisäävät ahdinkoa. Vaihotase on jo miinuksella, eikä ole näkyvissä mitää, mikä kääntäisi sen positiiviseksi. Vienti vähenee ja firmat muuttavat ulos, samoin työ. Tilalle on tullut esim. 50000 rakennustyömiestä, jotka eivät maksa tänne veroa. SAK ei vieläkään suostu tajuamaan, että se ennen EUta vallinnut suljetun talouden aika on ohi. Hyvinvoitisuomen puolustajat eivät ole koskaan välittäneet siitä, mihin meillä oikeasti on varaa. Nyt se tie on kuljettu loppuun ja menty jo siitäkin ohi. Verotuksen ja maksujen korottelu ei enää auta. Pitää saada lisää tuottava työtä ja tuotantoa. Sen kustannusrakenteet pitää siivota. Menoja pitää vastaavasti leikata ja siinä joudutaan potkimaan laiskoja perseisiin.

PeeAHoo (ei varmistettu)

Ratkaisu kustannusongelmaan on periaatteessa tavattoman yksinkertainen:

1) Nostetaan ihmisten työssäoloaikaa. Tämä voi tapahtua joko aikaistamalla työhöntuloa tai myöhentämällä eläkkeellelähtöä tai vähentämällä työelämänaikaisia palkattomia vapaita tai muita poissaoloja. Yksi merkittävä ja jopa osin ratkaisevakin on työkyvyttömyyksien vähentäminen.

2) Heikennetään eläke-etuja. Esim pienentämällä eläkkeen määrää.

3) Nostamalla eläkevakuutusmaksuja tai jollain muulla tavalla lapiomaan järjestelmään lisää rahaa.

Siitä vaan valitsemaan, helppoa kuin heinänteko

vaikea juttu (ei varmistettu)

Kohta 2) olisi aika helppo. Pannaan eläkekatto, max. 2.500 euroa/kk. ja sidotaan se elinkustannusindeksiin. Sitä suuremmat eläkkeet leikataan tähän rajaan. Kyllä kyseisellä summalla tulee hyvin toimeen, tiedän kokemuksesta.
Jos joku haluaa enemmän, kerätköön työaikanaan omaan sukanvarteensa.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Miten ihmeessä eläkejärjestelmän kustannusongelma siitä paranisi, jos rikkaat rahoineen heitetään järjestelmän ulkopuolelle? Sitä paitsi saadakseen 2500 euron eläkkeen riittää ihan keskituloinen palkkakin, kunhan vain jaksaa työskennellä lakisääteiseen eläkeikään saakka.
Kyllä on varmasti parempi, että rikkaat panevat rahojaan eläkejärjestelmään (eli maksavat eläkevakuutusmaksut) kuin että panisivat ne 'omaan sukanvarteensa'.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Ei rikkaita heitettäisi eläkejärjestelmän ulkopuolelle, saisivathan he eläkettä 2.500 euroa kuussa, jolla tulee aivan hyvin toimeen. On paljon eläkeläisiä, jotka työelämässään tienaavat niin paljon, että eläkettäkin kertyy kymmeniä tuhansia /kk. Eläkejärjestelmän tarkoitus pitäisi olla, että ihminen saisi kohtuullisen toimeentulon työelämänsä jälkeen. Jos eläke on kymmeniä tuhansia, sen voi aivan hyvällä omallatunnolla sanoa olevan eläkeläiselle eläkejärjestelmän kustannuksella annettavaa turhaa ylellisyyttä ja toisaalta eläkejärjestelmän rahojen tuhlausta. Sellaistako eläkejärjestelmällä on tarkoitus joillekin kustantaa, kun toisessa ääripäässä joudutaan tulemaan toimeen toimeentulon äärirajoilla. Se, että paljon tienaava on työelämänsä aikana pannut paljon rahaa eläkejärjestelmään, on prosentuaalinen osuus hänen tuloistaan, aivan samoin kuin on laita verotuksenkin osalta. Ei rikas verorahojaankaan saa takaisin tuloihin suhteutettuna esimerkiksi parempina julkisina palveluina. Ymmärrän kyllä senkin, että on rikasta kohtaan epäoikeudenmukaista, ettei hän saa kaikkia eläkejärjestelmään "uhraamiaan" rahoja eläkkeissään takaisin, mutta pitäisikö saadakaan?. Eihän eläkeläinen saa rahojaan silloinkaan, jos sattuu kuolla kupsahtamaan heti eläkkeelle päästyään. Elämässähän on riskejä. Kaiken lisäksi rikkaiden eliniänodote on korkeampi kuin köyhien ja he siitäkin syystä kuluttavat suhteellisesti köyhiä enemmän eläkejärjestelmän varallisuutta ja kuvaamani menettely jonkin verran kompensoisi vinoutumaa. Kuitenkin eläkeläiset, niin rikas kuin köyhäkin, ovat eläkkeellä ollessaan yhteiskunnan kannalta katsottuna "yhtä tarpeettomia". Siinä vaiheessa elämänkaarta heidät voitaisiin jo tasa-arvoistaa.

Rikkaan on työuransa aikana paljon helpompi panna rahaa sukanvarteen vanhuuden varalle kuin köyhän. "Sukanvartena" toimisi sijoitukset, säästöt tms., pankithan niitä palveluita tarjoavat. Puskuri olisi yksityisen henkilön omassa hallinnassa, jos haluaa sellaiseen rahojaan työuransa aikana laittaa eikä kaikkia tienestejään tuhlata. Siinä sitä puskuria sitten olisi, millä vanhus halutessaan voisi "mällätä". Hautaanhaan täältä ei mitään saa ja tokkopa eläkejärjestelmän tarkoituksena on perillisten rikastuttaminen. Köyhän eläkeläisen perillisillähän tällaista ongelmaa ei ole.
Siihen, mikä on kunkin kannalta oikeudenmukaisinta, ei ole olemassa pilkuntarkkaa toteutusmahdollisuutta. Asioiden hoitohan on useimmiten kompromissien hakua.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Jos eläkevakuutusmaksuja joutuu maksamaan ilman vastinetta, niin tämä on aika vieras ajatus nimenomaan työeläkevakuutukselle. Työeläkevakuutushan on nimenomaan vakuutus, josta maksetaan eläkkeitä maksettujen eläkevakuutusmaksujen perusteella. Joku on heittänyt joskus käsitteen 'jatkopalkkakin' tähän eli osa työntekijälle kuuluvasta palkasta siirretään odottamaan eläkkeelle pääsyä.

Jos eläkekatto olisi 2500, niin eläkevakuutusmaksuja sitten pitää periä max sitä vastaava summa. Olisi outoa, jos lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitaville yksityisille eläkevakuutusyhtiöille maksettaisiin eläkevakuutusmaksuja vaikkapa vastaamaan 8000 euron eläkettä, mutta saisi vain 2500 euron eläkkeen. Työeläkevakuutuksen tarkoitus ei ole alunperinkään ollut toimia tuloeroja tasaajana verotuksen lailla. Se on verotuksen tehtävä.

Eläkejärjestelmän avulla varakkaita/rikkaita ei saada köyhiksi eli jos lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä ei saa hyvää eläkettä, niin se haetaan muualta. Minusta on todella parempi, että rikkaatkin pysyvät työeläkejärjestelmän piirissä koko 'panoksellaan' kuin vievät rahansa muualle.

Jos taas ajatus on, että pannaat rikkaat maksamaan, mutta ei anneta rahoille vastinetta, niin se on jo ihan toinen keskustelu eikä liity enää työeläkeasioihin.

vaikea juttu (ei varmistettu)

"Vaikea juttuhan" kieltämättä on kyseessä, onhan sitä jo vuositolkulla pureskeltu. Kukaan ei taatusti ilmottaudu vapaaehtoiseksi, joten eipä kai muuta ole odotettavissa kuin pakkoratkaisu. Kuka siinä tulee joutumaan häviölle, ratkaissee päätöksentekovaiheen poliittiset voimasuhteet? Joka tapauksessa tällä hetkellä häviäjiä ovat nuoret, jotka eivät meinaa edes töitä saada eivätkä pääse oppimaan työntekoa. Sitten, kun vanhemmasta päästä osaava työvoima poistuu eläkkeelle, niin kuka osaa tehdä hommat, kun nuorille ei anneta mahdollisuutta. Ei pelkkä koulunkäynti anna muuta kuin peruslähtökohdan työntekoon, loppu, kuten sanotaan on "oppia ikä kaikki". Mielestäni eläkeiän nosto on huonoin keino hoitaa ongelma kuntoon, ainakin fyysisen työn tekijöiden kohdalla. Hehän kuitenkin ensimmäisinä tulevat poistumaan "tuonpuoleiseen" ja eivät ehdi kovinkaan pitkää aikaa "nauttimaan" keräämistään työeläkerahoista eikä tyhjentämään kassaa.
Eräs pehmeämpi, kenties oikeudenmukaisempikin vaihtoehto olisi saada työeläkeyhtiölle maksettua eläkettä niin kauan, kunnes kaikki kunkin yksilöllisesti keräämä raha on "tuhlattu" ja sen jälkeen siirtyminen valtion maksamalle kansaneläkkeelle. Saattaisihan se olla melkoinen shokki suurituloisille, mutta raaka on maailma köyhänkin kohdalla.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

On vaikea juttu. Samaa mieltä siitä.
En tiedä pitääkö kenenkään joutua häviämään nimenomaan eläkeasioissa. Miksi pitäisikään?
Työeläkejärjestelmähän on ihan kohtuullisen hyvä nykyisin, ainakin verrattuna muun maailman vastaaviin järjestelmiin mitä esillä on ollut. Yleisin tapahan on puhdas jakojärjestelmä eli ei lainkaan rahastoja ja maksuja kerätää veroina niin paljon kuin ko vuonna tarvitaan. Harvassa maassa järjestelmän on yhtä kattava ja vielä harvemmassa maassa on edes yhtään rahastoitu (eli varauduttu tulevaisuuteen) lakisääteistä eläkevakuutusta tai vastaavaa.

Tuo mitä kirjoitit nuorten häviämisasiasta ei liity työeläkevakuutukseen, vaan ihan muuhun.

Sekin on totta, että puhtaasti rahamielessä on epäoikeudenmukaista, että eläkevakuutusmaksu ja eläkeikä on sama kaikille. Pitkään eläville pitäisi olla suurempi eläkemaksu. Sitten tullaankin helposti ongelmiin. Vakuutusmaksuhan on nykyisin mitoitettu periaatteessa sen mukaan kuinka kauan tilastollisesti ihmiset elävät (tai oikeastaan kuinka kauan ovat eläkkeellä). Kaikki ihmiset keskimäärin. Jos mennään yksilöllisempiin eläkeikäennusteisiin tullaankin helposti jo vaikeasti hallittaviin juttuihin. Esim naiset elävät 5-10 vuotta kauemmin kuin miehet eli saavat noin monta vuotta kauemmin eläkettä. Summa ei mitätön. Vakuutusmaksu on kuitenkin sama miehille ja naisille. Samaa jakoa voidaan löytää helposti ammattikohtaisestikin eikä se jako noudata aina tulotasoa.

Jos mentäisiinkin ehdottamaasi malliin eli itse kullekin maksettaisiin työeläkettä se summa, mitä on vakuutusmaksuja maksanut ja sitten loput kansaneläkkeestä, niin vaikutukset koskisivat tasavertaisesti kaikkia eikä vain suurituloisia (rikkaus muuten ei takaa hyvää työeläkettä, vaan ja ainostaan työnteko ja hyvällä palkalla. Pienellä palkalla saa pienen työeläkkeen vaikka olisi kuinka rikas tahansa). Suurituloiset ovat maksaneet enemmän vakuutusmaksua kuin pienituloiset, joten suurituloiset edelleen saisivat suurempaa työeläkettä samassa suhteessa kuin nykyisinkin verrattuna pienituloisiin. Rahastoitu on tällä hetkellä n 25-30% maksetuista vakuutusmaksuista , joten tämän verran itse kukin saisi työeläkettä eläkevakuutuksesta ja sen jälkeen kansaneläkettä. Ei siis tasaisi yhtään suurituloisten ja pienituloisten eläketuloa.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Tuossa nuorten häviämisasiassa ajattelin sitä, että heille ei ehdi kertyä työuransa aikana työeläkettä, sanoisinko "normaalimäärää" ja näin ollen jäävät heikommalle kuin "vanhaan hyvään aikaan", jolloin oli nuorillekin paremmin töitä tarjolla.
Jos eläkeikää nostettaisiin ja töissä yritettäisiin väkisin pitää raihnaisia "metusaalemeita" viimeiseen asti, niin nuorethan siinä häviäisivät vanhojen kustannuksella. Tosin työnantajat ovat tehokkaasti huolehtineet siitä, ettei ikäloppuja pidetä työpaikoilla ja silloin he joutuvat joksikin ajaksi tyhjän päälle killumaan. Se tekee hallaa heidän tulevan työeläkkeensä tasolle. Lienekö siinä se "Troijan hevonen", jonka vuoksi ajetaan eläkeiän nostoa. Nykyinen "liukuva "eläkeikähän on aivan hyvä ja toimiva.

Rikashan voi olla hyvällä tuurilla vaikka jo syntyessään. Tarkoitin työstä saatavalla palkalla rikastumista. Jotkuthan saavat niin julmetusti palkkaa, että väkisin siinä rikastuu. Saihan se hiljakkoin mediassa ollut Karvinenkin 42:n hyväpalkkaisen duunarin verran ansioita. En pitäisi miestä kovinkaan persaukisena. Luulisi siitä jäävän jotain vanhuuden varallekin.

Siitä en ole ottanut selkoa, miten se reilun sadan miljardin euron eläkevarallisuus riittää puskuriksi ja paljonko siitä on sijoitettu ja kuinka paljon se tuottaa. Vaikka summa onkin suuri, niin tokkopa me eläkeläiset voidaan sen summan tuotolla alkaa koroillaeläjiksi. Varsinkin, kun näyttää sillekin läjälle olevan kaikenlaisia sivullisia ottajia. Ja ne ottajat eivät ole köyhiä.

Jääköhän enää jäljelle muuta vaihtoehtoa kuin se kohtasi 3) eli eläkemaksujen korotus? Sillä sitten saadaan tuotteiden ja palveluiden hinnat nousemaan ja sen myötä vienti sekä kotimainen ostokyky heikkenemään ja työttömyys lisääntymään entisestään. Taidetaanpa olla oravanpyörässä ja mikään ei passaa lääkkeeksi. Ollaanko Kreikan tiellä? Ellei joku rikas ala antautua ja jätä verorahojaan kotimaahan sen sijaan, että keinottelee ne veroparatiiseihin sekä lisäksi ala maksaa kunnon pääomaveroa. Pallo on poliitikoilla, mutta se "tahtotila" puuttuu. Sanovat vain, että Suomessa on kovin vähän rikkaita, ei niistä rahoista mitään kerry. Niin aina, ja niin sanoo moni muukin olematta edes poliitikko.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Totta on, että jos työtä ei ehdi tehdä työeläkevakuutuksessa määritettyä 'normimäärää' ei ehdi saamaan 'täyttä' työeläkettä. Työeläkevakuutusjärjestelmää ei silti oikein voi syyttää nuorten työpaikkojen puutteesta eikä oikein siitäkään että se 'pyrkii turvaamaan maksukykynsä pitämällä ihmisiä pidempään töissä'. Ihan hyvä huomata, kuten aiemminkin kirjoitin, että suurta väliä ei ole sillä missä työskentelyajan pidennys tapahtuu. Työkyvyttömyyseläkkeet ne vasta kalliita ovatkin ja nehän ovat nimenomaan työikäisten riesana, ei vanhuuseläkeläisten. Eikö näille voitaisi tehdä jotain? En tiedä mitä, mutta ihmettelen jos ei mitään voida.

Toisaalta, kun ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut n 10 vuotta ja odotettavissa on että nousee edelleen, niin ei kai kohtuutonta ole sekään että osa tästä käytetään työntekoon, siis oman pidentyneen eläkkeelläoloajan eläkkeensä maksamiseen. Nythän on ajatus, että vajaa puolet kasvaneesta eliniästä käytettäisiin työntekoon eli vajaa viisi vuotta. Tämähän on tietysti tilastollista keskimääräistietoa, jossa ei yksilöllisiä asioita huomioida, mutta pätee hyvin. Koko vakuutusalahan, niin myös työeläkevakuutus, toimii suurten massojen tilastojen ja todennäköisyyksien pohjalta.

Uskoisinpa edelleen, että työssäoloajan pidennys olisi helpoin ratkaisu helpottamaan kustannuspaineita. Jos ihmiset keskimäärin elävät jo ihan lähitulevaisuudessa yli 80 vuotiaiksi keskimäärin ja ja työelämässä ollaan vain reilut 30 vuotta, niin sinä jää vajaa 50 vuotta jollain muulla kuin omalla työpanoksella kustannettavaksi. Jokainen ymmärtää tästä syntyvän ongelman.
Eläkevakuutusmaksujen korotus, kuten kirjoititkin, nostaa työn kustannuksia ja se on ongelmallista globaalissa maailmassa.

Köyhtymään kukaan ei vapaaehtoisesti ala, ei rikas eikä keskituloinenkaan. Köyhä onkin siitä 'onnellisessa' asemassa, ettei tarvitse miettiä tätä. Antautumaan ei siis ketään saada kuin väkisin ja sekin vain kerran. Hyvintoimeentulevilla ja hyvinkoulutetuilla on paremmat mahdollisuudet muuttaa muualle, jos olot käyvät tukaliksi. Ja sen ne myös tekevät.
Muita keinoja on löydyttävä ja poliitikoilla on tosiaan se pallo. Ja koska haluamme olla vapaa yhteiskunta, niin vaihtoehdot on löydettävä tämä huomioiden. Väkipakko ei onnistu.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Johtuukohan se keskimääräisen eliniän pidentyminen pelkästään lääketieteen ja sen menetelmien kehittymisestä? Ihmisiä "pidetään letkujen avulla" hengissä, mutta onko ihmisten työkyky elinkaaren loppupäässä vastaavasti pidentynyt? Ihan oikeasti? Minusta tuntuu, että on käymässä päinvastoin, ihmiset poltetaan työpaikoillaan kiihtyvällä vauhdilla loppuun, sitten heidät työnnetään pois ja lääkärit pitävät etiikkansa mukaisesti romut hengissä mahdollisimman pitkään. Heidätkö pitäisi vielä loppuvaiheessa "kiertää kuiviksi", kaikenlaisia "yritysmummojahan" jo koetetaan työpaikalle saada aikansa kuluksi työtätekevien ratoksi. Mikäpä siinä, jos ovat vapaaehtoisia, mutta jos näillä mummoilla yritetään teettää oikeita töitä, niin sitä voi hyvällä syyllä sanoa vanhuksen hyväksikäytöksi.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Jaa'a. Kyllä käsittääkseni kansan terveystilanne on parantunut selvästi, myös eläkeläisten. Kyllähän se näkyy myös katukuvassa, lomamatkoista puhumattakaan. Selvää tietty on, että se on vain yleisnäkymä ja että yksilökohtaisia eroja on.

Jotenkin kuitenkin on ratkaistava tuo edellä kirjoittamani vajaan 50 vuoden aika elämässä, jolloin eletään muilla kuin omilla palkkatuloilla. Riittääkö tuo reilun 30 vuoden työskelyjakson aikana tekemämme kansantalouden tuotto siihen?

Aiemmin kirjoititkin eutanasiasta. Se ei varmaankaan ollut tosissaan ehdotettu ratkaisu, ei ainakaan minun vastineeni siihen.

Jospa työelämään saataisiin jotain uutta, jotta siellä viihdyttäisiin ja pysyttäisiin terveinä ja näin ollen jaksettaisiin pidempään muutamia vuosia, edes työeläkejärjestelmän tavoitteena alunperin ollut 40 vuotta, jonka mukaan kaikki laskelmatkin tehtiin. Jos näin olisi, niin pääosin nykyinen kustannuskeskustelu olisi tarpeetonta. Se olisi edelleen mielestäni helpoin ratkaisu.

vaikea juttu (ei varmistettu)

..Ja vielä yksi juttu. Haluaisit siis sitoa eläkkeen elinkustannusindeksiin, niinkö?
No nythän eläkkeet on sidottu 80% elinkustannusindeksiin ja 20% ansiotasonnousuun. Aiemmin oli 50%/50%. Aika moinen meteli on syntynyt nk taitetusta indeksistä, kun muutos tehtiin. Tunnutaan pitävän epäoikeudenmukaisena. Mikä äläkkä syntyisikään, jos siirryttäisiin kokonaan elinkustannusindeksiin.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Tarkoitin lähinnä sitä, että sitä 2.500 euron summaa korotettaisiin vuosittain elinkustannusindeksiin sidottuna siten, että eläkeläisen ostovoima säilyisi vakiona inflaation "puremasta" huolimatta. Siihen, onko indeksi taitettu tai ei ja mikä on prosenttiluku, en ottaisi kovinkaan kriittisesti kantaa. Pääperiaate, että eläkeläisen ostovoima suhteessa hintoihin pysyisi vakiona. Eli 80-vuotiaana saisi kaupasta hyödykkeitä saman verran kuin seitenkymppisenäkin.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Juuri tuon elinkustannusindeksi takaakin eli reaalinen ostovoima säilyy samana koko ajan, mutta ei nouse sen mukaan miten suhteellinen ostovoima yleisesti nousee eli elintason nousua. Taitettu indeksihän vei tätä ajatusta eläkkeisiin eikä sitä hyväksytty kaikkialla.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Nyt pannaan tästä pahat virret: Pitkä työura on toivottavaa vain tuottavassa työssä olevien kohdalla. Siis vapaan talouselämän puolella. Valtion ja kuntien kohdalla asia ei ole näin. On halvempaa maksaa huonosti tuottava virkamies kotiinsa eläkkeelle, kuin pitää häntä täydellä palkalla eksisteeraamassa ns. työpaikallaan. Tällöin joudumme maksamaan hänen työnteon teeskentelykulunsa palkan lisäksi. Nyt siis perkaamaan julkisen alan organisaatioita tehokkaamiksi ja tulosvastuullisiksi. Tavoitteena 20% pihalle, ja niitä paikkoja ei täytetä. Pankaas paremmaksi!
P. S: jos julkinen sektori yksityistettäis, niin tää olis jo tehty.

PeeAHoo (ei varmistettu)

On tutkittu että Suomessa on julkisella sektorilla hallinto 20 miljoonalle ihmiselle.
20% vähennys ei siis riitä, vaan sen pitää olla 75%. Eli kolme neljästä virkamiehestä pihalle.
kautta linjan.

kooäm (ei varmistettu)

Mielellään näkisin tuon tutkimuksen. Löytyisikö se jostain netissä?

Jos verrataan eri maiden julkista sektoria, niin vertailussa pitää tietysti huomioida mitä julkinen sektori tuottaa tai mitä siihen lasketaan kuuluvaksi.

Esim monissa maissa koulutus on käytännössä hoidettu suurelta osin yksityissektorilla. Ei ole halpaa kansalaisille eikä ole läheskään kaikkien saatavilla esim korkeakoulutus. Samoin moni muukin tehtävä, jota Suomessa hoitaa julkinen sektori. Mm terveydenhoito tuo jo ison eron tähän. Monisa maissa se on hoidettu yksityisillä vakuutuksilla ja on todella kallista kansalaisille, mm USAssa. Näitä kuluja ei lasketa julkisen sektorin kuluihin eikä näy kansalaisten veroprosenteissa, mutta sen sijaan huikeissa vakuutusmaksuissa. Yhtä kaikki pois kansalaisen käytettävistä tuloista, onko sillä väliä kuka sen rahan sinulta pois ottaa.

Vastaavia esimerkkejä eri tehtävistä löytyy vaikka kuinka.

Eli ihan yksiselitteistä ei eri maiden julkisen sektorin kokoa verrattaisessa ole.

vaikea juttu (ei varmistettu)

20% valtion virkamiehistä on noin 20 ooo ja kuntien henkilöstöstö noin 130 000. Aloitetaanko poliisista, armeijasta, rajavartioista, opettajista vai sairaanhoitajista?

Timo Rauhanen (ei varmistettu)

Eilen tuli televisiosta ohjelma, jossa pohdittiin eutanasian käyttöönottoa. Jos sitä lisäksi modifioitaisiin sitomalla se keskimääräisen eliniänodotuksen vuosilukemiin ja näin saataisiin lukemaa alaspäin, niin sillä keinoin päästäisiin siihen, ettei eläkeikää tarvitsekaan nostaa ja eläkerahatkin riittäisivät.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Taas puhtaasti rahan kannalta ajatellen: tässä olisi keino pitää kustannukset kurissa ja ihmisten eläkkeelläoloaikaa voitaisiin tosiaan säätää sen mukaan mihin työeläkevakuutuksen rahat kulloinkin riittäisivät. Tai sen mukaan mikä kulloinkin on nuoremman polven halukkuus maksaa eläkevakuutusmaksuja.
Mutta mitä tehtäisiin työkyvyttömyyseläkeläisille? He eivät ole vanhoja ja he vasta kalliiksi tulevat työeläkejärjestelmälle.

Ratkaisisi myös muita ennustettavuusongelmia, esim liittyen vanhusten hoitotarpeen arviointiin yms...

Poliitikoille visainen kysymys länsimaisissa demokratioissa. Ei niinkään diktatuurimaissa, toisaalta eihän niissä tarvita poliitikkojakaan.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Kerrotko ketä nämä turhat virkamiehet ovat?
Ei tarvitse nimiä, riittää kun kerrot vaikkapa pelkästään tehtävät. Poliisit, sotilaat, sairaanhoitajat, lääkärit, opettajat, jne? Tai ehkä hallinnosta, mutta sieltä ei niiden vähyyden vuoksi saataisi kovinkaan paljon säästöjä. Ehkäpä palkanlaskijat, suunnittelijat, työnjohto, johto ylipäänsä on tarpeetonta.
Verovirkailijat aivan varmasti, eikö niin? Tietokoneethan ne verot laskee, eikä ne tee virheitä, joita pitää selvitellä. Vähentää ainakin voi verovirkailijoita ja muita hallinnon turhia virkamiehiä, kyllähän me jaksamme jonottaa kun asiaa olisi. Hammaslääkärinkin saa jo kuukausien päästä. Jotkut kuulemma pääsevät alle vuodessa leikkauksiinkin ja toisaalta onhan yksityissairaalat. Mielenterveyttä pääsee hoitamaan jo parin vuoden sisään nykyisinkin, aivan turhan nopeasti. Hullut kyllä jaksaa odotella, ei ne kuitenkaan parane. Eikö niin?
Mihin esim vanginvartijoitakaan tarvitaan, onhan keksitty ehdonalaisrangaistukset ja tarviiko sitä nyt ihan pienistä pahoinpitelyistäkään nyt vankilaan...
Armeijaa nyt ei tarvita mihinkään, eihän ole sotaakaan. Täysin turhia virkamiehiä.

Sitä en epäile, etteikö parantamisen varaa olisi. Ja koska sulla on noin varmat tiedot miten pitäisi asiat hoitaa, niin älä ihmeessä pidä niitä omina tietoinasi, kullan arvoista osaamista.

semmoista se... (ei varmistettu)

Espoon kaupungilla niinkuin kaupungeissa on ylimässä johdossa liian suurilla palkkoilla montaa turhaa virkamiestä niinkuin valtion ministeriöissä.Eduskunta voisi olla puolet pienempi kansan edustajista avustajineen.Poliisi voimia leikkataan jo niin siiheen ei tarvii puuttua ja kyllä sielläkin ollut likaa poliiseja vaikka nopeusvalvonassa mitä pystytään esimerkiksi kameroilla hoitaa.Armejaa voidaan supistaa vieläkin reillummin ja varusmies aikoja lyhentää 4 kuukauteen koska se mikä siellä opitaan niin siihen riittää 4kuukautta.Sotia ei ole näköpiirissä ja jos vanha vihollinen hyökkäisi niin meidän kesto korkeintaan 6 minuuttia koska emme ole ydinpommi valta.Verovirkailijat on vähennetty jo aikoja sitten ja koneet korvaa hyvin.Sairaan hoidossa ei voi vähentää vaan pikkemmin pitäisi ostaa palveluja lisää yksityisiltä ja hnnoitella palvelut tuloluokkien mukaan.Kyllä juusto höylällä rittää töitä koska säästötarve on valtava ja luin että köyhien indeksikorotus hyllyttettäisiin niin jo siitä säästyisi 2miljaardia ja siinäkin joukkossa on putsaamista kun toi työnteko ei tunnu kiinnostavan ja monella alalla työvoimapula.Valtion yhtiöt jotka ei tuotta niinkuin esimerkiksi Finnair niin myntiin vaan.Suomi on vakavasti Kreikkan tiellä ja olen iloinen että hallitus on reagoinut asiaan niin kipeät kun säästöt on,Ruotsissa säästöasiat laitettu kuntoon jo yli 10vuotta sitteen mutta meillä ei ja nyt kun rysäyksellä tehdään niin se tuntuu mutta ei ole muuta vaihtoehtoa tai ylivelkaantua ninkuin parasta aikaa tehdään.Sana ilmainen on Suomen suuriin virhe ja nyt se maksetaan moninkertaisena takaisin.

yrittäjä (ei varmistettu)

Eläkeiän nostamisen tarkoitushan on varsin selvä.
Siinä halutaan laittaa kaikki eläkeikään tulevat työttömiksi. Selväähän on että kukaan raskaantyön tekijä ei jaksa tehdä töitä edes 63 vuoden ikään vaan alkaa sairastella. Silloin he joutuvat usein olemaan sairaslomilla ja siitä saadaan syy laitta heidät pois yt neuvotteluissa työntekijöitä vähennettäessä. Sitten he pysyvätkin työttöminä 65 ikävuoteen ja koska työttömyystuki on niin pieni heillä ei ole rahaa maksaa lääkkeitään joten he kuolevat ennen 65.ttä ikävuottaan ja silloin heille ei tarvitse lainkaan maksaa eläkettä vaan kaikki heidän eläkemaksunsa joita he ovat maksaneet neljänkymenen vuoden ajan voidaan käyttää taas jonkin oopperatalon tai jonkin muun turhan rakentamiseen. Onhan se hyvä kun Suomi pysyy ulkomaiden silmissä hyvinvoivana maana jolla on varaa ottaa vaikka kuinka paljon velkaa muiden maiden auttamiseksi ja joka sitten suomalaisten eläkeläisten selkänahasta revitään.

Ruusunen (ei varmistettu)

Asiat voidaan kääntää myöskin väärin. Nyt on kysymys kuitenkin hallinnosta, ei operatiivisesta suoritusportaasta.
Mielenkiintoisia kysymyksiä olisivat:
- kuinka monta eri hallinnonalaa ja alajaostoa Vantaalta löytyy?
- montako jototason henkilöä Vantaalla on?
- paljonko Vantaan pyörittämäinen vuositasolla maksaa? Paljonko per asukas?
Tehokkuusvertailu ei ole kuntien mieluisimpia aiheita.

kooäm (ei varmistettu)

Jos poliitikoille tehtäisiin tehokkuustutkinta heistä lentäisi pihalle kolmeneljäsosaa ja jos niistä vielä tutkittaisi kuinka moni on tehokas vain omaan hyvinvointiinsa pyrkimisessä voisi niistäkin vielä osa pudota.
Poliitikot ovat tehokkaita oman hyvinvointinsa nostamiseen ja helpon leivän hankkimisessa.

Ruusunen (ei varmistettu)

Hyviä kysymyksiä. Jatksaisitko selvittää niihin vielä vastaukset. Tiedot ovat julkista tietoa, jos vain jaksaa etsiä. Löytyy varmasti netistäkin.

Montako prosenttiä arvioisit säästöjä tulevan jos koko hallinto poistettaisiin, mutta operatiivinen suoritusporras jätettäisiin? Epäilen numeron olevan yksinumeroinen. Ja toimisiko operatiivinen suoritusporras omillaan?
Vantaan tehokkuutta arvioitiin parisen vuotta sitten vertailemalla muihin pk-seudun kuntiin ja suuriin kaupunkeihin yleisesti. Vertailun teki EK. Tuloksena oli, että Vantaa oli pk-seudun tehokkaimmin hoidettu kunta. Huikeasti tehokkaampi kuin Helsinki, mutta myös vastoin kaikkia ennakkoluuloja tehokkaammin hoidettu kuin Espookin. Helsinki-Vantaa vertailu hallinnon osalta (tehtiin yhdistymisselvitysten yhteydessä) tuotti tuloksen, että Helsinki hoitaa hallintonsa niin raskaalla kalliilla byrokratialla, ettei Vantaan mahdollisen liittymisen jälkeen yhdistyneellä kaupungin rahat mitenkään riittäisi hallinnon pyörittämiseen. Eihän ne tosin Helsingissä riitä nytkään.

Vantaan kannalta kuntien tehokkusvertailu on varmasti mieluista.

Edelleen olen sitä mieltä, että tehostamista julkisella sektorillakin löytyy.

Tietysti demokratialla on hintansa, jota yrityksillä ei ole eli tarvitaan politiikkoja. Yrityksethän toimivat diktatuurisesti eli omistajat määräävät yksiselitteisesti eikä muilta tarvi kysellä. Tietysti lakeja noudattaen. Yritykset myös voivat kuoria kerman päältä ja jättää heikosti tuottavat asiat tekemättä. Kunta ja muu yhteiskunta ei tietenkään voi toimia samalla tyylillä.

vaikea juttu (ei varmistettu)

"Tuloksena oli, että Vantaa oli pk-seudun tehokkaimmin hoidettu kunta. Huikeasti tehokkaampi kuin Helsinki, mutta myös vastoin kaikkia ennakkoluuloja tehokkaammin hoidettu kuin Espookin."
Helsingin hallinnon tehottomuus voi johtua helsinkiläisestä poliittisesta kulttuurista. Apulaiskaupunginjohtajien pitäisi olla ennen kaikkea taitavia hallinnossa, mutta myös toimialaosaaminen on tärkeästä. Lisäksi Helsinki tavoittelee Guggenheim -museota ym. arvotoimintoja arvorakennuksiin kalliilla hinnalla.
Helsingin apulaiskaupunginjohtajien tiedot löytyvät täältä (http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/Kaupunginjoh...). Heidän cv:nsä löytyy pienellä etsimisellä.
* Hannu Penttilä on toiminut Helsingin kaupungin kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelutoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2008.
- Penttilällä oli runsaasti hallinto-osaamista ennen apulaiskaupunginjohtajuutta. Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan YTV:n yhteistyöjohtajana vuosina 2004–2008. Vuosina 1998–2003 Penttilä toimi maakuntajohtajana Hämeen Liitossa.
- Penttilällä on myös toimialaosaamista. Ympäristöministeriön yli-insinöörinä kolmentoista vuoden ajan. Penttilällä on kokemusta myös muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliiton toimistopäällikön tehtävästä.
* Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen toimialaan kuuluvat sivistystoimi sekä henkilöstöhallinto ja työllisyysasiat.
- Mutta hallinto-osaaminen ennen apulaiskaupunginjohtajuutta oli puutteellista (Wikipedia/Tuula Haatainen). Opetusministeri 2003 ja 2003–2005. Sosiaali- ja terveysministeri 2005–2007.
- Koulutus: Sairaanhoitaja ja valtiotieteen maisteri.
- Ei toimialaosaamisesta sivistystoimesta eikä varsinkaan henkilöstöhallinnosta ennen apulaiskaupunginjohtajuutta.
* Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn toimialaan kuuluvat sosiaalitointa ja terveystointa sekä esiopetusta koskevat asiat.
- Ei hallinto-osaamista ennen apulaiskaupunginjohtajuutta.
- Toimialaosaaminen: Viiden vuoden toiminta lääkärinä.
* Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
- Ei juurikaan hallinto-osaamista ennen apulaiskaupunginjohtajuutta. - Sitäpaitsi johtajatyyppiset ihmiset tuskinpa jumittuvat yhteen radio-ohjelmaan pitkiksi ajoiksi (Yölinja -ohjelman toimittaja 1986 - 2002).
- Toimialaosaaminen puuttui sekä rakennusalalta että ympäristöalalta ennen apulaiskaupunginjohtajuutta.
- Koulutus: psykologian tohtori.
- Työkokemus: Kielenkääntäjä ja tekstittäjä 1969-1976. Erilaisia psykologiaan liittyviä töitä. Yölinja -ohjelman toimittaja 1986 - 2002.

osaaminen olisi... (ei varmistettu)

Huonompi juttu, jos parhaalla tehokkuudella saadaan vain aikaiseksi pääkaupunkiseudun suurin velka per/asukas.
Kaikki muut palvelut ovat käytännössä selvästi muita kuntia huonompia.
Oman työnantajan itsearviointi ei ole paras vertailutapa.

kooäm (ei varmistettu)

Näin on käynyt. Tosin se velka on pääosin investointeihin mennyttä velkaa. Vantaahan on huikeasti kasvava kunta suhteessa verotuloihin. Toivottavasti investoinnit hyödyntävät joskus tulevaisuudessa. Voi kyllä epäilläkin perustellusti, koska on toki investoitu liikaa ja typerästikin. Jo klassikoksi tullut esimerkki Vantaan veronmaksajien kannalta typerästä investoinnista: Meille vantaalaisille olisi varmaan riittänyt entinen kehä3:n eikä olisi tarvinnut muita kuin vantaalaisia varten tehdä siihen huikeita parannuksia vantaalaisten verorahoilla .Vantaa antoi ilmaislainaa valtiolle (mahtaako valtio maksaa takaisin?) , jota varten Vantaa itse piti ottaa lainaa eikä varmasti kukaan antanut sitä ilmaiseksi. Näitä esimerkkejä löytyy valitettavasti.

Helsingissä ja monessa muussa kaupungissa otetaan velkaa tai haetaa rahaa muualta hallinnon ja byrokratian pyörittämiseen eli otetaan syömävelkaa.
Rikkaan Espoon tilanne onkin ihan toinen, heillä on varaa ollakin tehottomampia.
Enkä ole yhtään vakuuttunut etteikö myös Helsingissä ja Espoossa olisi tehty huonoja investointeja.

EK:n (eli elinkeinoelämän keskusliitto) arvio ei ollu vantaalaisten virkamiesten tekemä.

Vantaan palvelutason huonous muihin kuntiin verrattuna ei taida kestää kriittistä tarkastelua. Osaisitko kertoa konkreettisia esimerkkejä, ihan oikeita eikä arveluja?
Ei välttämättä ole huono asia, jos palveluita tuotetaan halvemmalla. Sitähän se tehokkuus on merkittävältä osin.
Voi tietysti kysyä myös onko kaikki tarjotut palvelut välttämättömiä? Ja varsinkaan kunnan tuottamana.
Ehkä vähän 'vaarallinenkin' ja kärjistetty esimerkki: pitääkö kunnan useissa kouluissa esim olla mahdollisuus opiskella swahilia tai muuta harvinaista kieltä vaikka oppilaita olisi vain muutamia? Toki palvelutaso on parempi niissä kunnissa, joissa noita voi opiskella useissa kouluissa.

vaikea juttu (ei varmistettu)

On myös ollut puhetta siitä, että eläkeikää tulisi nostaa yhdessä elinajanennusteen mukaan. Käytännössä se siis tarkoittaisi, että varakkaat ihmiset tulisivat työskentelemään pidempään ennen eläkettään, koska heidän eliniänennuste on jo nyt lähes 15 vuotta pienituloisia korkeampi. Ero on muuten Suomessa suurempi kuin missään Länsi-Euroopassa ja se kasvaa yhä vain. Pienituloisten odotettu elinikä ei enää edes kasva vaan pysyy paikallaan. Ainoastaan varakkailla se on kasvanut. Eli he tehköön tulevaisuudessa pidemmän työuran, koska elävät niin paljon pidempään.

reilu peli (ei varmistettu)

Tämä on täysin totta. Nämä ns. asiantuntijapiirit eivät halua ollenkaan tiedostaa sitä tosiasiaa, että me elämmä äärimmäisen kahtiajakautuneessa yhteiskunnassa. Vastaavaa eriarvoisuutta löytyy Euroopassa vain Itä-Euroopan maista. Suomi on tasa-arvoisuudessa pudonnut jo iät ja ajat sitten Länsi-Euroopan kehityksestä. On käsittämätöntä, että varakas suomalainen elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Silti eläkeiän nostoa perustellaan kohonneella eliniänennusteella. Tosiasiassa se ei ole kohonnut ollenkaan pienituloisilla, mutta silti heidät tulisi saada tekemään töitä entistä kauemmin. On todella sääli, että nämä meidän "asiantuntijat" ovat näin perusteellisesti vieraantuneet todellisuudesta.

Olen samaa mieltä, että jos eliniänennustetta pidetään minkäänlaisena perusteena tälle täysin ideologiselle huijaukselle, tulisi eläkeikää nostaa vain varakkaiden ihmisten kohdalla. Kaikki muut ehdotukset ovat jyrkässä ristiriidassa esitettyjen perusteluiden kanssa.

näinhän se on (ei varmistettu)

Eläkeläinen tiedoksi vaan että eläkemaksu maksetaan palkkan suuruuden mukaan.Eihän se olisi oikeudenmukaista että saisi pienemmän eläkkeen vaikka suhtessa on maksettu moninkertaisesti enemmän. Kyllä köyhiä pitää sitten auttaa muilla keinoin eihän tollainen peli kannusta ketään tekemään mitään kuin aina sama lopputulos.10000 euron kuukausipalkkasta tyel maksu noin 2400 euroa niin pitäisikö sekin antaa niille jotka ei ole viitsinyt yrittää tarpeeksi.Kommunismi meni jo aatteena pysytään asialinjalla.

yrittäjä (ei varmistettu)

Lueskelin vielä kerran uudelleen tähän ketjuun kirjoittamani ja en kyllä havainnut kommunismista mitään kirjoittaneeni ja pelkkää asiaakin vain yritin asialinjalla pohdiskella, omasta mielestäni. Näin ollen, se olitkin sinä, joka puhut kommunismista, mutta valitettavasti se nyt ei kuulu tähän eläkekeskusteluaiheeseen. Voisit perustaa, mikäli haluat, oman ketjun siitä aiheesta, niin ehkäpä sitten jatketaan siellä.

Siitäkin, että eläkemaksu maksetaan palkan suuruuden mukaan, olen ollut jo todella kauan tietoinen. Se on lukenut tilinauhassa, silloin, kun olin vielä työelämässä ja sain tekemästäni työstä palkkaa. Voin myös kertoa, että työeläkkeeni suuruus määräytyy 23:n ikävuodesta alkaen keräytyneestä palkkatulostani eläkkeelle jäämiseeni asti. Siihen summaan ei sisältyisi yrittäjien pimeästi maksamaa palkkaa, mikäli olisin ollut sellaisille selkänahkaani myymässä.

Jospa sinä kertoisit, millä keinoin niitä köyhiä pitäisi auttaa, kun et sitä sossun luukkuasikaan hyväksy. Kerroit kulkeneesi hyväntekeväisyyskierroksella, oliko se kenties keinosi, jolla köyhiä pitäisi auttaa?
Kerro myös, kun kaiken tiedät, millä mittarilla mitataan se, että on tarpeeksi yrittänyt. Jotta me muutkin se sitten tiedettäisiin.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Taitaapi olla työeläkejärjestelmässä rakenteellinen vika ja homma ei toimi maltillisen kasvun olosuhteissa. Rahasäiliössä pinnankorkeus alenee ja ennen pitkää pohja paistaa. Säiliöstä ulosmitataan enemmän kuin mitä sinne tulee sisään. Mietitäänpä hieman liikkeitä säiliön täyttö- ja tyhjennysputkissa:

Pinnankorkeutta laskee:
*Maksettavat eläkkeet
*Järjestelmän ylläpitokulut
*Käteiskassaa nakertava inflaatiopeikko

Pinnankorkeutta nostaa:
*Eläkemaksut
*Sijoitetun pääoman tuotto

Koska maksettavien eläkemaksujen summa on pienempi kuin maksettavien eläkkeiden, niin järjestelmässä erotus on ajateltu katettavan sijoitetun pääoman tuotolla.Toiminee niin kauan kuin yhteiskunnassa on riittävästi kasvua, jolloin sijoitettu pääoma tuottaa tarpeeksi erotuksen kattamiseksi. Nyt, kun maailmantalous on joutunut kurimukseen, sijoitusten tuotto on alentunut ja säiliössä pinta laskee. Jollain keinoin on saatava rahasäiliön pinnankorkeus tasapainoon. Menoja on pienennettävä tai tuloja lisättävä, käytännössä lienee tehtävä molemmat. Eli eläkkeitä on pakko pienentää, mieluiten suurimmasta päästä (paitsi rikkaiden mielestä ei) ja eläkemaksuja nostettava (kenenkään mielestä ei). Ellei sitten joku fiksu keksi, miten sijoitusten tuottoa nostetaan. Niitähän "fiksuja" (kait?) istuu työeläkeyhtiöiden johdossa, siitähän heille maksetaan. Pannaan heidät istumaan tuotantopalkkiolla, josko se siitä ja jos ei onnistu, niin sitten vaihdetaan istujia. Pois potkittaville ei sitten anneta kultaisia kädenpuristuksia ja uusille ei tehdä johtajasopimuksia. Jos ei vieläkään onnistu, niin työeläkejärjestelmään on tehtävä remontti, jossa se tulee paremmaksi kuin mitä se on alunperin ollutkaan. Pakkorako, pankaapa miettien, minkälainen "turbo" järjestelmään asennetaan.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus ja asiaa.
Minäkin jaksan edellen vielä jankuttaa...

"Menoja on pienennettävä tai tuloja lisättävä, käytännössä lienee tehtävä molemmat. Eli eläkkeitä on pakko pienentää, mieluiten suurimmasta päästä (paitsi rikkaiden mielestä ei) ja eläkemaksuja nostettava (kenenkään mielestä ei)"

Helpoiten ja luonnollisimminkin tämä hoituu järjestelmän piirissä pidentämällä työssäoloaikaa, jolloin järjestelmän tulot lisääntyvät automaattisesti ja menot (eläkkeet) pienenevät.
Eläkkeiden pienetämisellä tarkoitan tässä koko eläkeaikainan saadun eläkkeen määrää eli kun eläkkeellä oltaisiin lyhyemmän aikaa, en kuukausieläkettä sillä sehän nousisi.

Jos vain suuria eläkkeitä karsittaisiin, jolloin tietysti vastaavasti eläkevakuutusmaksuissa tämä huomioitaisiin, niin tällä ei ratkaistaisi käytännössä mitään. Jos sitten vain suurituloiset pistetään maksamaan suuret vakuutusmaksut ilman vastinetta, niin keskustelu on sitten jo muuta kuin eläkepolitiikkaa.
Nythän on nk elinaikakerroin, joka leikkaa eläkkeitä sen mukaan miten eläkkeelläjäävän ikäluokan elinaikaodote on laskettu. Se leikkaa euroina suuria eläkkeitä enemmän kuin pieniä. Eli noudattaa ajatustasi jollain tapaa.

Sijoitusten tuoton varaan en lakisääteistä koko kansan sosiaaliturvaa (tähän luen työeläkevakuutuksenkin, vaikka sitä hoitavat yksityiset työeläkevakuutukset) Maailmalla on toki on näin jjoissain maissa tehty. Ruotsissakin hyvin pieneltä osin, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen. Ei ole ollut suosittua. Usastahan olemme kuulleetkin esimerkkejä, joissa eläkkeellä olevat ovat menettäneet eläkkeensä epäonnistuneen sijoituspolitiikan vuoksi.

vaikea juttu (ei varmistettu)

Ainakin se auttaisi jo paljon, että kaikille työkykyisille olisi töitä tarjolla ja palkkakin kunnollinen. Nykyisinhän pidetään paljon ihmisiä ammattitöissä harjoittelijan nimikkeellä, sehän on melkeinpä orjan hommaa, josta ei juurikaan kerry työeläkettäkään? ja siitä hyötyy vain työnantajat. Harjoittelijat tekevät kaiken lisäksi "oikeiden työntekijöiden" työt ja näin ollen aiheuttavat osaltaan työttömyyttä. Verorahojakaan ei kerry. Selvä työelämän porsaanreikä.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun