Etsiviä pestataan selvittämään pettämistä, tappouhkauksia, huoltoriitoja ja huumesekoiluja.
Pettämistä, tappouhkauksia, insestiä, huumesekoiluja. Helsingin seudun yksityisetsivät törmäävät töissään jatkuvasti elämän rumiin puoliin.
Valtaosa heidän asiakkaistaan on varakkaita kansalaisia ja yrityksiä, jotka tutkituttavat epäiltyjä väärinkäytöksiä ja rikoksia. Yksityisetsivä Pekka Käenmäki kertoo, että rikkaiden sukujen edustajat ovat työllistäneet häntä huume-epäilyillä.
– He ovat halunneet tietää, käyttävätkö heidän lapsensa aineita.
Käenmäki ei paljasta asiakkaitaan, mutta vihjaa, että joukossa on ollut ”valtakunnan kermaa”.
– Useimmiten on selvinnyt, ettei lapsi itse käytä aineita, mutta pyörii huumepiireissä.
Yksityisetsivä = vartija
Yksityisetsivät on määritelty vartijoiksi laissa yksityisistä turvapalveluista. Laki tuli voimaan 2002.
Vartiointityöllä tarkoitetaan omaisuuden vartiointia, ihmisen koskemattomuuden suojaamista ja toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista.
Vartijalla on oltava alan koulutuksen lisäksi poliisihallituksen vartioimisliikelupa, paikallispoliisin hyväksyntä ja vartijakortti. Poliisi tarkastaa toimintaa kahden vuoden välein.
Vain rikospaljastuksia tekeviä vartijaliikkeitä on Suomessa hyvin vähän. Yksityisetsivän tehtävissä ei ole lupa kantaa asetta.
Yksityisetsivien sesonkiaikaa ovat pikkujoulu- ja lomakaudet. He keräävät näyttöä kaltoinkohtelusta yleisimmin huoltajuus-, uhkailu- ja uskottomuusasioissa.
– Erotilanteissa toinen haluaa usein tietää, kuka on puolison uusi kumppani, Käenmäki kertoo.
Etsivät varjostavat epäiltyä pettäjää firman juhlien jatkoilla, baareissa, kokouksissa ja laivaristeilyillä.
– 30 prosentissa tapauksista puoliso pettää oikeasti, arvioi operatiivinen johtaja Mikko Salmi etsivä- ja henkilösuojauspalveluja tarjoavasta Suomen Erikoisturvaryhmästä.
Uhkaustapauksissa etsivä varjostaa toimeksiantajan uhkaajaa ja pyrkii paljastamaan tämän aikeet.
”Tehtävänä on selvittää esimerkiksi saako lapsi toisen huoltajan luona ruokaa.”– Uhkauksista tulee toimeksiantoja viikoittain niin paljon, ettei kaikkia voida tehdä, Salmi sanoo.
Uhattu on usein lakimies ja uhkaaja rikollinen. Kostonhimoinen vaanija voi löytyä kohteensa kodin läheltä.
– Kolmasosa uhkaajista on oikeasti vaarallisia, sanoo Salmi, jonka yritys on estänyt uhkaajan väkivalta-aikeen.
Käenmäen mukaan etsivä pärjää töissään yleensä ”sanan miekalla”, aseitta.
Huoltajuusjutuissa tutkitaan, kohteleeko toinen vanhempi lastaan kaltoin.
– Tehtävänä on selvittää esimerkiksi, saako lapsi toisen huoltajan luona ruokaa. Useimmiten kaikki näyttää olevan ok. Tapauksia on kuitenkin vaikea selvittää, Salmi sanoo.
Myös yritykset hyödyntävät etsiväpalveluja.
– Jos työntekijä on koko ajan sairauslomalla, työnantaja voi epäillä, että hän tekee töitä muualle. Tällaista on tullut ilmi.
Yksityisetsivän on yleensä ilmoitettava jo tehdystä rikoksesta poliisille. Etsivän tietoja voidaan käyttää esitutkinnassa.
– Poliisi suhtautuu meihin yllättävän hyvin, Salmi sanoo.
Käenmäki hoitaa 10–12 keikkaa kuukaudessa, Salmen yritys kymmeniä vuodessa. Salmen yrityksessä etsivän tuntipalkka on 50 euroa ilman arvonlisäveroja ja kilometrikorvauksia. Yksi keikka voi kestää kuukausia.