Mahtisuvut selvityttävät lastensa huumeidenkäyttöä

Paikalliset
Kommentoi

Etsiviä pestataan selvittämään pettämistä, tappouhkauksia, huoltoriitoja ja huumesekoiluja.

Pettämistä, tappouhkauksia, insestiä, huumesekoiluja. Helsingin seudun yksityisetsivät törmäävät töissään jatkuvasti elämän rumiin puoliin.

Valtaosa heidän asiakkaistaan on varakkaita kansalaisia ja yrityksiä, jotka tutkituttavat epäiltyjä väärinkäytöksiä ja rikoksia. Yksityisetsivä Pekka Käenmäki kertoo, että rikkaiden sukujen edustajat ovat työllistäneet häntä huume-epäilyillä.

– He ovat halunneet tietää, käyttävätkö heidän lapsensa aineita.

Käenmäki ei paljasta asiakkaitaan, mutta vihjaa, että joukossa on ollut ”valtakunnan kermaa”.

– Useimmiten on selvinnyt, ettei lapsi itse käytä aineita, mutta pyörii huumepiireissä.

Yksityisetsivä = vartija

Yksityisetsivät on määritelty vartijoiksi laissa yksityisistä turvapalveluista. Laki tuli voimaan 2002.

Vartiointityöllä tarkoitetaan omaisuuden vartiointia, ihmisen koskemattomuuden suojaamista ja toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista.

Vartijalla on oltava alan koulutuksen lisäksi poliisihallituksen vartioimisliikelupa, paikallispoliisin hyväksyntä ja vartijakortti. Poliisi tarkastaa toimintaa kahden vuoden välein.

Vain rikospaljastuksia tekeviä vartijaliikkeitä on Suomessa hyvin vähän. Yksityisetsivän tehtävissä ei ole lupa kantaa asetta.

Yksityisetsivien sesonkiaikaa ovat pikkujoulu- ja lomakaudet. He keräävät näyttöä kaltoinkohtelusta yleisimmin huoltajuus-, uhkailu- ja uskottomuusasioissa.

– Erotilanteissa toinen haluaa usein tietää, kuka on puolison uusi kumppani, Käenmäki kertoo.

Etsivät varjostavat epäiltyä pettäjää firman juhlien jatkoilla, baareissa, kokouksissa ja laivaristeilyillä.

– 30 prosentissa tapauksista puoliso pettää oikeasti, arvioi operatiivinen johtaja Mikko Salmi etsivä- ja henkilösuojauspalveluja tarjoavasta Suomen Erikoisturvaryhmästä.

Uhkaustapauksissa etsivä varjostaa toimeksiantajan uhkaajaa ja pyrkii paljastamaan tämän aikeet.

”Tehtävänä on selvittää esimerkiksi saako lapsi toisen huoltajan luona ruokaa.”– Uhkauksista tulee toimeksiantoja viikoittain niin paljon, ettei kaikkia voida tehdä, Salmi sanoo.

Uhattu on usein lakimies ja uhkaaja rikollinen. Kostonhimoinen vaanija voi löytyä kohteensa kodin läheltä.

– Kolmasosa uhkaajista on oikeasti vaarallisia, sanoo Salmi, jonka yritys on estänyt uhkaajan väkivalta-aikeen.

Käenmäen mukaan etsivä pärjää töissään yleensä ”sanan miekalla”, aseitta.

Huoltajuusjutuissa tutkitaan, kohteleeko toinen vanhempi lastaan kaltoin.

– Tehtävänä on selvittää esimerkiksi, saako lapsi toisen huoltajan luona ruokaa. Useimmiten kaikki näyttää olevan ok. Tapauksia on kuitenkin vaikea selvittää, Salmi sanoo.

Myös yritykset hyödyntävät etsiväpalveluja.

– Jos työntekijä on koko ajan sairauslomalla, työnantaja voi epäillä, että hän tekee töitä muualle. Tällaista on tullut ilmi.

Yksityisetsivän on yleensä ilmoitettava jo tehdystä rikoksesta poliisille. Etsivän tietoja voidaan käyttää esitutkinnassa.

– Poliisi suhtautuu meihin yllättävän hyvin, Salmi sanoo.

Käenmäki hoitaa 10–12 keikkaa kuukaudessa, Salmen yritys kymmeniä vuodessa. Salmen yrityksessä etsivän tuntipalkka on 50 euroa ilman arvonlisäveroja ja kilometrikorvauksia. Yksi keikka voi kestää kuukausia.

”Lastensuojelu ontuu huoltajariidoissa”

Tuomas MassinenYksityisetsivä Pekka Käenmäen mukaan ikävimmät ja hankalimmat työt koskevat huoltajuusriitoja.

Hänestä viranomaiset ovat vajaamiehityksensä takia usein kykenemättömiä arvioimaan aikuisen sopivuutta huoltajaksi: vaikka väärinkäytös olisi nähtävissä, viranomaiset voivat silti antaa huoltajuuden lasta kaltoin kohtelevalle aikuiselle puutteellisten selvitystensä takia.

Käenmäen tutkimista tapauksista kauhein liittyi pedofiliaan: hän sai käsityksen, että isä oli pedofiliaan taipuvainen ja tytär häiriintynyt 3-vuotias, joka riisui itsensä heti alasti vieraassa paikassa. Silti oikeus päätti lastensuojelulausunnon pohjalta antaa isälle valvomattoman tapaamisen.

– Luojan kiitos tällaisia juttuja on tullut tietooni harvemmin, pari kertaa.

– Se vanhempi, jolla on parempi asianajaja, saa enemmän huoltajuusaikaa. Lapsen etua ei ajeta.

Käyttäjän Tuomas Massinen kuva
Tuomas Massinen

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.