Tornitaloja jokaiseen Tampereen aluekeskukseen, sanoo kaupunkikuva-arkkitehti

Kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki tutkii tietokoneeltaan Tallinnan tornitalorakentamista. Hänen mukaansa Tampereellekin sopii korkeita taloja.

Rastin suunnitelma 1957. Itsenäisyydenkatu menee viistosti korttelin takana, Murtokatu oikeassa päädyssä.

Maiseman vartijan mielestä tornitalo kuuluisi jokaiseen Tampereen aluekeskukseen.

Tampereelle on viime vuosina syntynyt oikea tornitalobuumi. Tavanomaista kerrostalokantaa korkeampia rakennuksia suunnitellaan useaan paikkaan – ja niitä on myös jo valmistunut, kuten 16-kerroksinen opiskelijatalo Pirkka 6 Hervantaan.

Mutta osattiin sitä ennenkin. Tammelan kulmalla nököttävän Rasti-korttelin ideakilpailussa vuonna 1957 esitettiin paikalle jopa 40-kerroksista tornitaloa!

Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki tutkii kuvaa Rasti-tornista ja arvioi sen liian massiiviseksi ja raskaaksi ollakseen rehellinen tornitalo.

– Tornitalo on luonteeltaan ohut. Tornissa on se hyvä puoli että vaikka se on korkea, se on kapea, jolloin varjostusvaikutus jää pieneksi. Rastin kortteli on juuri oikea paikka korkealle rakennukselle, koska kortteli on Tammelan nurkkapiste, sanoo Virkki.

Myös hotelli Ilvekselle Virkki antaa pisteet korkean rakennuksen sijainnista.

– Jostakin syystä alkuperäistä suunnitelmaa madallettiin muutamalla kerrolksella. Ilmeisesti pelättiin korkeata rakentamista. Kyllä siitä vähän nysä tuli.

– Radanvarsi on mielestäni oikea paikka korkealle rakentamiselle. Rata tuo alueelle tilaa, jolloin korkeat rakennukset pääsevät oikeuksiinsa. Samalla ne tavallaan reunustaisivat Tampereen keskustaa.

Virkki ”ostaa” ajatuksen tornitalobuumista. Helsingissä kerrotaan olevan idea-asteella jopa 50 hanketta, Tampereellakin on vireillä useita.

– Buumin täytyy liittyä rahaan. Suomi on vaurastunut ja täällä on ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan asumisesta kalliissa talossa, koska torni aina maksaa tavanomaista enemmän. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan asioista, jotka ovat elämyksellisiä: tässä tapauksessa esimerkiksi valoisuus ja näkymät, mitä tornilla saavutetaan.

Tornitalon paluu asumiseen on selvä ajan ilmiö. Virkki muistuttaa, että torneja on rakennettu aina: ennen ne olivat kuninkaitten ja kirkkojen hallussa, sitten tulivat pääkonttorit ja nyt asukkaat.

– Tornitalo sopii oikeastaan mihin vaan. Joka kaupunginosasta löytyy paikka, jonne torni olisi paikallaan. Ne ovat orientoituvuuden kannalta hyödyllisiä, ne ovat maamerkkejä, jolloin ihmiset näkevät jo kaukaa missä päin ollaan ja minne pitää mennä. Tampereen aluekeskuksissa pitäisi ollakin tornitaloja.

Asumisen torneja suunnitellaan näinä aikoina Tammelan länsireunalle ja Santalahteen. Molempiiin olisi tulossa jopa kolme 16-kerroksista rakennusta.

– Miljöön näkökulmasta rinteen vierusta soveltuu melko huonosti tornirakentamiseen. En pitäisi sitä optimipaikkana.

Tarvitseeko Tampere tornitaloja? Kommentoi!

Näin on edetty

Tampereen ensimmäiset tornitalot olivat 1950-luvulla Kalevan tornit sekä Amurinlinnan ”Pilvenpiirtäjä”

Rasti-kortteliin kaavailtiin 40-kerroksista taloa 1957

1980-luvun lopulla rakennusyhtiöt suunnittelivat Tampellan alueelle neljää ”pilvenpiirtäjää”

18-kerroksinen hotelli Ilves valmistui 1986

Yrjö Perä-Rouhu yritti 2000-luvulla edistää 141-metristä Tähtitorni-hotellia Rautaharkkoon

SOK:n tornihotelli on tulossa ratapiha-alueelle

Sorinsillan pieleen ns. Kannelle on piirrelty korkeita tornitaloja

Santalahteen ja Tammelan länsireunaan suunnitellaan 15-16-kerroksisia asuintaloja

Written by:

Jari Niemelä

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Ainakin Hervannan sisääntulossa tornit ovat onnistuneet erinomaisesti. Ne antavat ryhtiä ja parantavat imagoa aivan selvästi. Torneissa ei ole mitään vikaa. Suotta säikkyvien valittajien ei pidä antaa pilata kokonaisuuttaa niin kuin kävi Ilveksen kanssa: Näyttävästä tornista tehtiin tynkä.

TowerPower (ei varmistettu)

Vanhat kääkät vastustavat taas kaikkea uutta ajattelemalla "korkeat talot=slummia". Kuten me kaikki vähänkään aivojamme käyttävät tietävät että slummeilla ja torneilla on yhtä paljon tekemistä toistensa kanssa kuin New Yorkilla ja Tampereella.

Voisitte vaikka käydä Espoossa katsomassa Kivenlahdessa millaisia jo 90-luvullakin rakennetut asuintornit ovat. Arvostelulla asuinalueella hienoja ja haluttuja asuintaloja!

Jos muuten joku on slummia omasta mielestäni se on kaupunginosat jotka ovat täynnä 3-4 kerroksisia laatikoita joita ympäröi havumetsä. Alueella on monta pubia joissa lähes vuosittain ammuskellaan. Se on sitä true slummia Tampereen mittakaavassa.

Jukka (ei varmistettu)

Katsokaa sielunne silmin moottoritieltä Tamperetta, kuvitelkaa aikaa, kun kaupunkikuvassa Kansi korkeine taloineen, Ratapihankadun korkeat talot ja sitten nykyinen Osmonkallio.
Väitän, että Tampere alkaa olla näyttävä kaupunki!

Matti J. Mäkelä

Tampereen kaupungin tornitaloselvityksen työryhmään suosittelemme itseoikeutettuna Yrjö Perä-Rouhua. Tietää paljon asiasta omasta kokemuksestaan ja on pohtinut asiaa...

Totta (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun