Tällainen kaupunginosa sopisi Koivistonkylän Prisman paikalle!

Koivistonkylän Prisman tontille sovitellaan tiivistä kaupunginosaa. Uusi rakentamisen malli sopii vajaakäyttöisille alueille ympäri kaupunkia.

Vaikka Prisma Koivistonkylä ei vielä vuosiin ole mihinkään lähdössä, sen tontin jalostamista tutkitaan nyt Teknillisellä yliopistolla.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä antoi arkkitehtuuriopiskelijoille toimeksiannon: ideoikaa asuinkortteleita, joissa yhdistyvät urbaani elämäntapa ja pientalomainen yksityisyys.

Opiskelijat piirsivät viiden kunnan alueelle – Taatala mukaanlukien – 45 suunnitelmaa, jotka noudattavat keskitehokkaan rakentamisen mallia.

– Tässä juuri tutkitaan, mitä tämä keskitehokas rakentaminen voisi olla. Suomessa sellaista rakentamistapaa ei vielä ole, sanoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.

Keskitehokas rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja tarjoaa samalla asumisviihtyvyydeltään korkeatasoista ja sosiaalisesti rikasta asumista. Siis ikään kuin moderneja pikkulähiöitä palveluineen – ei massiivisia metsälähiöitä.

– Tavoitteena on löytää malli, jolla päästäisiin nykyistä pientalorakentamista tehokkaampaan ja ekologisempaan rakentamistapaan. Tehokkuuden kautta luotaisiin edellytykset sosiaalisen elämän monimuotoisuudelle, arvioi Hedman.

Hedmanin mukaan vallalla on ollut käsitys, että ihmiset haluaisivat asua omakotitalossa järven rannalla hyvien yhteyksien ja kaupallisten palvelujen äärellä, jossa koulu on lähellä.

– Tällaistahan ei ole olemassakaan. Keskitehokas rakentaminen mahdollistaa juuri sen, että voidaan asua tiiiviisti, mutta kuitenkin palvelujen ja koulujen läheisyydessä. Mutta se ei onnistu nykypäivän talotyypeillä. On suunniteltava uusia.

Hedmanin mukaan keskitehokkaan rakentamisen yksi malli voisi olla vaikkapa sekoitus, jossa on nelikerroksisia taloja ja rivitalomaista asumista sekä yhteisiä sekä kaupallisia tiloja. Tavoitteena itse asunnoissa on aina väljyys ja valoisuus.