Astma- ja allergiapotilaiden hoitokäytäntöjä ollaan Pirkanmaalla parasta aikaa tarkistamassa.
– Katsotaan yhdessä terveyskeskusten kanssa, millä kriteereillä astmapotilaiden hoito järjestetään. Käytännöissä ei tähänkään asti ole ollut isoja ongelmia, ylilääkäri Jussi Karjalainen Taysin Allergiakeskuksesta toteaa.
Astmaatikot hoidetaan pääasiassa perusterveydenhuollossa terveyskeskuksissa ja työterveysasemilla.
– Jos terveyskeskuslääkäri näkee, että potilaan tila vaatii tutkimusta, hänet lähetetään Taysiin erikoissairaanhoitoon.
Astmapotilaiden jatkuvaa seurantaa on Taysissa vähennetty.
– Kyse ei ole siitä, etteikö heitä haluttaisi hoitaa vaan hoitohenkilökunnan puutteesta. Sijaisia on vaikea saada ja meillä on jatkuva lääkärivajaus. Keuhkolääkäreistä on puute koko maassa, Karjalainen toteaa.
Hoitokäytännöt olivat aikaisemmin erilaisia. Vielä 80-luvulla potilaat lähetettiin diagnoosia varten sairaalaan ja seuranta oli jatkuvaa.
Astma yleistyy koko ajan. Ennen sotia asevelvollisilla astmaa oli alle 0,5 prosenttia palvelukseen astuneista. Tauti alkoi yleistyä 1960-luvun alussa ja nyt se on lähes joka kymmenennellä suomalaisella.
Sen syytä ei tunneta.
– Astma liittyy osittain kaupunkimaiseen ympäristöön ja tämänhetkiseen rakennustapaan. Myös ylipaino, tupakointi ja lemmikkieläinten kanssa asuminen on todettu aiheuttavan astmaa, sanoo dosentti Seppo Saarelainen Taysin keuhkosairauksien poliklinikalta.
Lääkehoito on kehittynyt vähitellen. Yleisin lääke on suihkeena otettava kortisoni.
– 1980-luvulla opittiin ymmärtämään, että astma on tulehduksellinen sairaus, Saarelainen sanoo.
Merkittävä ylipaino lisää astmaa ja heikentää lääkkeiden tehoa.
Taysin keuhkosairauksien osastolla on 36 vuodepaikkaa. Keskimäärin osastolla hoitoaika on neljästä viiteen päivään. Jos jatkohoitoa tarvitaan, potilaat ohjattaan Hatanpään sairaalaan tai Marjatan sairaalaan.