Mies pelkää avioerossa eniten lasten menettämistä

Shokissa ei kannata päätyä epätoivoisiin tekoihin. Tukea ja neuvoja saa toisilta miehiltä.

Taulu on iso ja mustavalkoinen – ja ehkä vähän synkkä. Mutta keskellä kuvaa näkyy pilkahdus iloa: miehen sylissä on hyväntuulinen vauva.

Kuva on ripustettu seinälle tarkoituksella, sillä se kiteyttää suurimman pelon, jonka mies voi kohdata avioerossa.

– Se on pelko lasten menettämisestä, tietää Miessakit ry:n erotyöntekijä Kari Vilkko.

Kortelahdenkatu 7:ssä on Miessakit ry:n Tampereen toimisto. Siellä annetaan apua miehille, jotka käyvät läpi avioeroa.

Suurin osa apua pyytävistä miehistä on sellaisia, joilla on lapsia.

– He eivät ole tienneet oikeuksistaan tai eroprosessin vaiheista. Siksi moni on vaipunut syvään epätoivoon, Vilkko sanoo.

Viimeisen reilun puolen vuoden aikana Tampereen Miessakit ry:ltä on pyytänyt apua noin 50 pirkanmaalaista miestä.

He eivät ole tienneet oikeuksistaan tai eroprosessin vaiheista.”

Vilkko muistuttaa, että hädässä ja eron alkuvaiheessa ei kannata tehdä epätoivoisia tekoja, eikä myöskään lapsia koskevia päätöksiä.

– Shokissa ei pidä allekirjoittaa sopimuksia, joissa päätetään lasten huoltajuudesta ja tapaamisista, sillä sopimuksia on vaikea purkaa jälkikäteen. Tällaisessa tilanteessa kannattaa hakea apua, hän sanoo.

Miessakit ry:n pirkkalalainen vapaaehtoistyöntekijä Kimmo Honkanen kertoo, että mies tuntee helposti olevansa avioerossa altavastaajana.

Tämä voi johtua jo pelkästään siitä, että lastenvalvojat ovat usein naisia.

– Perusasetelma lastenvalvojalle mentäessä on yleensä se, että lapset kuuluvat äidille. Aina ei muisteta, että isät haluavat olla mukana lasten elämässä, Honkanen sanoo.

Tukihenkilöltä saa apua ja neuvoja esimerkiksi lastenvalvojalla käymistä varten. Hän voi jopa tulla mukaan tapaamisiin, jos se sopii kaikille osapuolille.

Tukihenkilö on vähän niin kuin post it -lappu.”

– Joskus mies voi mennä lastenvalvojalla lukkoon, eikä muista kysyä niitä asioita, joita hän oli ajatellut kysyvänsä. Tukihenkilön tehtävänä ei ole johdatella keskustelua, vaan muistuttaa asioista, joita tapaamisessa piti käydä läpi. Tukihenkilö on vähän niin kuin post it -lappu, Honkanen kertoo.

Honkanen on itse käynyt läpi avioeron.

– Sain silloin apua Miessakeilta, ja maksan nyt ”velkaa” pois toimimalla tukihenkilönä.

Hänellä huoltajuusasiat sujuivat eroprosessissa hyvin.

– Me päätimme jo alkuvaiheessa, että lasten asiat hoidetaan yhdessä, kertoo Kimmo Honkanen,

Kaikilla eroaminen ei kuitenkaan suju sovussa.

– Silloin on todella tärkeää, että pystyy säilyttämään keskusteluyhteyden lasten äitiin. Vaikka toisella keulisikin, sellaiseen ei kannata lähteä itse mukaan. Keskustelu on ainoa oikea tie ja kaikkien kannalta paras keino, Honkanen sanoo.