Kinkku ei kelpaa pikkujoulujen ruokalistalle

Makumaailma
Kommentoi

Myöskään laatikoita ei haluta pikkujoulujen ruokalistalle.

– Selkeä viesti on useimmilla tilaajilla, että niitä saa kohta syödä aivan riittävästi kotona, viikinkiravintola Haraldin ravintolapäällikkö Pasi Lepistö kertoo.

Jouluisia makuja kaipaa ehkä vain yksi varaaja sadasta.

Pitemmän kaavan mukaan lounastajalle ja etukäteen joulua juhlistavalle on tarjolla menu alku-, pää- ja jälkiruokineen.

– Alkuruuaksi on päreellä tarjottua herkkuja. Siinä voi olla vaihdellen muun muassa kalaa ja salaattia, ei kuitenkaan rosollia, Lepistö kertoo.

Pääruuaksi on broileria, lohta tai härkää ja jälkihyväksi valkosuklaamoussea kaardemummakaakun ja vadelmomenahillokkeen kera.

– Siinä olemme antaneet hieman periksi joululle, Lepistö sanoo.

Päivittäin lounaalla ruokailevat haluavat syödä perusruokaa nopeasti töiden lomassa. Aina ei menekkiä osaa arvioida kokenutkaan kokki.

– Torstaisin meillä on aina hernekeittoa. Jonakin kertana sitä ottaa vain muutama, kun taas toisinaan kaikki haluavat papusoppaa, niin että se loppuu kesken. Joku saattaa vielä oikein ihastella, että ihanaa, teillä on hernekeittoa, Lepistö nauraa.

Samanlainen mielipiteiden jakaja ovat silakkapihvit.

– Joidenkin mielestä ne ovat maailman parasta herkkua, toinen ryhmä toteaa, että ei kiitos.

Haraldin viikinkityyli maistuu pienenä vivahteena myös arkilounaalla.

– Se voi olla tervakastike tai hunajajuurekset, Pasi Lepistö kertoo.

Jälkiruoaksi voi herkutella tervajäätelöllä, joka on ollut listalla alusta saakka.

– Terva on niin tuttu suomalaisille, että sitä ei jäätelössäkään oudoksuta. Mutta tarjoapa tervajäätelöä italialaiselle, niin ei toimi.

Kantalounastajat kaipaavat pientä vaihtelua, mutta haluavat lounaaksi tuttua ja turvallista.

Ilta on sitten toinen juttu. Tukeva monen ruokalajin ateria saatetaan nauttia jopa kello 23.

– Ihmiset tulevat ehkä teatterista, ja jatkavat iltaa ruokailun merkeissä, Lepistö sanoo.

Yleensä jos pöytä tilataan kello 18:ksi tai 19:ksi hän tietää, että tulijat ovat suomalaisia, mutta jos ravintolaan tullaan vasta kello 21 tai 22, ovat asiakkaat melko varmasti ulkomaalaisia.

– Ruokailuajoissa on aivan selvä ero, Lepistö sanoo.

Haraldin erikoisuutena on ohjelmallinen Päällikön pidot, jota järjestetään tilauksesta erilaisille ryhmille. Siinä väki jaetaan pöytäkunnittain klaaneihin.

Ohjelmaan kuuluu runsas ruokailu ja yllätysmomentteja, joten etukäteen ei voi tietää, missä roolissa kenenkin ilta kuluu. Näitä kyläjuhlia järjestetään ympäri vuoden.

Lepistö vinkkaa, että pidot sopii parhaiten huumorintajuiselle ryhmälle, joka on itse valmis heittäytymään leikkiin mukaan.

Käyttäjän Helinä Kanninen kuva
Helinä Kanninen

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.