Voiko Suomeen syntyä nuorten pikkurikollisten joukko? Valtterin, 28, tilanne on tuttu professorille ja poliisille – "Tällaista tapahtuu"

Esimerkiksi tukiverkostojen puuttuminen voi sysätä nuorta hankkimaan lisätuloja rikollisin keinoin.

JOHANNA ERJONSALO

Onko Suomeen syntymässä ihmisryhmä, joka tullakseen toimeen joutuu tekemään rikoksia?

Kysymys nousi esiin, kun Helsingin Sanomat kertoi maanantaina 28-vuotiaasta työttömyysturvalla elävästä Valtterista, joka hankkii lisätuloja myymällä kannabista.

Juttu herätti runsaasti keskustelua, ja Etelä-Suomen Median verkkosivuilla tehdyssä kyselyssä suuri osa lukijoista ilmoitti hyväksyvänsä miehen toiminnan.

Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista kertoo, että jo aikaisemmin on ollut viitteitä siitä, että osa nuorista pitää huumausaineiden myyntiä kätevänä tapana hankkia lisätuloja.

– Näin on varsinkin heillä, joilta puuttuvat tukiverkot. Aiemmin on ollut tapauksia, joissa yksin Suomeen tulleet nuoret ovat kokeneet helpoimmaksi tieksi parempaan elämään esimerkiksi huumeiden myynnin. Mutta meidän havaintojemme mukaan tämä ei ole laajempi ilmiö.

Heinonen listaa samaan sarjaan tapaukset, joissa ihminen esimerkiksi luottamustehtävissä toimiessaan käyttää yhdistyksen varoja itse, käyttää vanhuksen heikkoa tilaa hyväksi tai myy internetissä olematonta tavaraa.

– Yleisesti ollaan sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskunta pitää sen verran huolta, että kenenkään ei tarvitse nälkäänsä varastaa tai nälkäänsä myydä huumeita. Mutta mikä kenellekin riittää ja mihin kukakin katsoo lisätuloja tarvitsevansa.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta sanoo, että ihmiset hakevat erilaisia selviytymiskeinoja silloin, kun etuudet eivät riitä elämiseen.

– Sitä en pysty sanomaan, kuinka isosta ilmiöstä on kyse.

Juho Saaren mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa huono-osaisuus johtuu siitä, että kaikki eivät ole päässeet mukaan yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen mukaan.

– Itsemääräytyminen on ihmiselle tavattoman tärkeää. Ihminen haluaa tehdä itselleen tärkeitä asioita, mutta itsekunnioituksen malli rakentuu työn kautta.

Saari on erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimukseen.

Saaren mukaan sosiaalinen etäisyys kasvaa kokemusten, elintason, elämäntapojen ja elämänlaadun erilaistuessa.

– Kun aikaisemmin keskiluokalla oli mahdollista käydä Kreikassa, nyt keskiluokka voi käydä Thaimaassa. Erot syntyvät yhteiskunnan keskimääräisen vaurastumisen ja tästä kehityksestä sivuun jäävän väestöryhmän väliin jäävän kuilun kasvusta.

Komisario Jarmo Heinonen sanoo, että rikollisuudella saatujen tulojen suuruus riippuu riskien suuruudesta.

– Ei ole minimimäärää eikä kattoa, mitä voi tienata. Mutta mitä suuremmin toimii, sen todennäköisempää on, että toiminta havaitaan nopeammin.

– Vääryydelläkin hankittu omaisuus voi alkaa näyttäytyä ihan kiinnostavalta ihmiselle, jolle yhteiskunnan normaalimekanismien tuottamat ansaintakanavat ovat hankalasti saavutettavissa. Ei kuitenkaan ole kenenkään etu, että ryhtyy hankkimaan etua rikoksilla.

Juho Saaren mukaan haasteena ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret.

– Suomesta ovat kadonneet suoraan työelämään harjoittelun kautta johtavat duunit. On kadonnut merkittävä osa alhaista koulutusta vaativasta työmarkkinasta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa oli ennen tavanomainen. Esimerkiksi rakennustyömailla ei ole enää samalla tavalla aputyömiesten markkinoita, Saari sanoo.

Syynä siihen, etteivät kaikki pääse mukaan positiiviseen kehitykseen, ovat Saaren mukaan muun muassa työmarkkinoiden muutos ja se, ettei opintonsa keskeyttäneitä pystytä auttamaan paremmin.

– Yleinen käsitys on, että eriytyvä politiikka on lähtenyt 90-luvun lamasta. Silloin osa jäi jälkeen ajan tyypillisestä kehityksestä. Kysymys on laman pitkästä varjosta.

Written by:

Laura Roininen

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Kannabista myyvä Valtteri, 28, hämmästelee työttömien kohtelua – HS: ”Köyhät usutetaan toisiaan vastaan”