"Ei meillä pitäisi haukkua Trumpia, jos on kyetty tällaiseen" – Tutkija: Demarien persupelko tunnelikiistan moottori

Tamperelaiset pääsivät tunneliin jo ennen autoja lokakuun alussa 2015 pidettynä Rantatunneli-päivänä.

Marjo Rämö/Tamperelaisen arkisto

Marko Nenosen tunnelihistoria julkaistiin viime viikolla.

Petteri Mäkinen

POLITIIKKA Tuore tunnelihistoria piirtää kuvan rumaksi ja alatyyliseksi kääntyneestä poliittisesta keskustelusta.

Tampereen kiivaaksi ja repiväksi nousseen tunnelikeskustelun keskeinen käyttövoima on sosiaalidemokraattien pelko perussuomalaisten poliittisesta noususta.

Näin kirjoittaa Rantaväylän tunnelista historiateoksen tehnyt tutkija Marko Nenonen.

Tampereen yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtorin mukaan keskustelu oli harvinaisen ruma ja alatyylinen.

– Ei meillä pitäisi haukkua Donald Trumpia, jos täällä on kyetty tällaiseen.

Tunnelikiista ei ollut ikimuistoinen vastakkaisasettelu, muistuttaa Nenonen.

Nenosen mukaan harvat suurhankkeet ovat edenneet yhtä yksimielisesti kuin Rantaväylän tunneli vuoteen 2009 saakka. Muun muassa tärkeä ja pitkää tunnelia suositellut Rantaväylä-työryhmän väliraportti hyväksyttiin elokuussa 2007 äänin 61–3. Rahoitussopimus meni seuraavana vuonna läpi äänin 54–8.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa tunnelia vastustaneet perussuomalaiset saivat valtuustoon neljä paikkaa. Demarit taas hävisivät kolme.

Lokakuussa 2009 tunnelin takia pidettävästä kansanäänestyksestä luovuttiin enää niukasti äänin 35–30. Tällöin esimerkiksi kaikki demarivaltuutetut olivat kansanäänestyksen kannalla.

– Tunnelikeskustelu kärjistyi vasta vuosien 2009 ja 2010 aikana, ajoittaa tutkija.

Viimeistään vuoden 2012 vaalikampanjassa demarit ottivat tunnelin vastustajien soihdun itselleen. Siihen saakka näkyvimmin tunnelia oli kritisoinut Rantaväylä-liike. Valtuustossa kovaäänisimpiä olivat perussuomalaiset.

Vielä vaaliohjelmassaan demarit lähtivät lykkäämään tunnelia. Nenosen tulkinnan mukaan perussuomalaisten rankka poliittinen nokittelu aiheutti linjan kiristymisen. Tutkijan mukaan rumin poliittinen vääntö käytiin juuri kahden vastustajapuolueen välillä.

– Tunnelin vastustamisesta syntyi poliittinen kilpailu. Moni ihmetteli, miten tavoite lykkäämisestä muuttui ehdottomaksi vastustamiseksi.

Vaalien jälkeiseen koalitioon ja Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelmaan demarit sitoutuivat siksi, että tunnelihanke luvattiin käsitellä valtuustossa uudelleen. Tunnelia selvittämään laitettiin jälleen uusi työryhmä.

Nenonen on työssään perehtynyt laajasti tunnelikeskusteluun muun muassa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa kanavissa ja tehnyt kymmeniä taustahaastatteluja. Syksyn 2013 äänestystä kohti kierrokset kovenivat.

– On toki ymmärrettävää, että poliittisessa keskustelussa tyylillisiä ylilyöntejä joskus tulee. Nyt vaalityössä ja sosiaalisessa mediassa ilkeämieliset herjat, asiattomuudet ja jopa suoranainen alatyyli ja moukkamaisuus saivat vahvasti sijaa. Pitää muistaa, että asiattomuuksia tuli myös puolustajilta.

Nenosen tulkinnan mukaan sosiaalisessa mediassa vallinnut keskustelukulttuuri levisi koko poliittiseen tunnelidebattiin. Vastapuolen leimaaminen ja ivailu muuttui tärkeämmäksi kuin asia-argumentit. Myös kauhutarinat rankkasateiden vedellä täyttämästä tunnelista, tunnelin sortumisesta ja Näsinneulan kaatumisesta.

– Poliitikot ruokkivat tietoisesti kaupunkilaisten parissa kiertäneitä pelkoja ja epäluuloja. Myös epäilyt budjetin moninkertaistumisesta olivat ahkerassa käytössä.

Vaikka tunneli syyskuussa 2013 päätettiin äänin 36–31 rakentaa, oli sama vastustamistaktiikka ahkerassa käytössä myös ratikkakeskustelussa.

– Jotkut perussuomalaiset yrittivät siirtää tunnelitaiston henkeä, tyyliä ja menetelmiä ratikan vastustamiseen.

Nenosen teos Tunneli tasaiselle maalle – Tampereen Rantatunnelin lyhyt historia julkaistiin viime viikolla.

Tunnelipäiviä

18.1.2006 Keskustan liikenneosayleiskaava hyväksyttiin

15.8.2007 Rantaväylä-työryhmän väliraportti hyväksyttiin. Pitkän tunnelin vaihtoehto vahvistettiin.

26.11.2008 Rahoitussopimus hyväksyttiin

21.10.2009 Tunnelipäätöksestä ei kansanäänestystä

10.10.2011 Asemakaavat hyväksyttiin

14.5.2012 Allianssisopimus hyväksyttiin

9.7.2012 Kehitysvaiheen allianssisopimus hyväksyttiin

26.6.2013 Allianssin johtoryhmä hyväksyi hankesuunnitelman.

16.9.2013 Aloite tunnelihankkeen sopimuksista irtautumisesta kaatui tunneliäänestyksessä

4.10.2013 Toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin

2.10.2016 Ihmiset pääsivät tutustumaan tunneliin suuressa tunnelitapahtumassa

15.11.2016 Rantaväylän tunneli avattiin liikenteelle

Lähde: Marko Nenonen: Tunneli tasaiselle maalle – Tampereen Rantatunnelin lyhyt historia
Written by:

Petteri Mäkinen

Ota yhteyttä