Koulurytmiin pääseminen tökkii monella – Kymmenien nuorten seonnutta vuorokausirytmiä korjataan viikkojen turvatalojaksolla

Kymmenet nuoret opettelevat vuoden aikana koulunkäynnin vaatimaan vuorokausirytmiin SPR:n Nuorten turvatalolla, kertovat Mari Uusi-Niemi ja Annika Kankainen.

Petteri Mäkinen

KOULU Kesäaikaan jäänyttä koululaisen vuorokausirytmiä laitetaan kuntoon jopa viikkojen turvatalojaksoilla.

Kymmenet tamperelaisnuoret hakevat vuoden aikana korjausta vuorokausirytmiinsä SPR:n Tampereen Nuorten turvatalolta, kun nukkumisajat eivät sovi yhteen koulunkäynnin kanssa.

– Monissa perheissä on vaikeaa palauttaa rytmiä kesän jälkeen ja nuorille lähteä kouluun aamulla pitkän loman valvomisten takia, kertoo SPR:n Tampereen Nuorten turvatalon johtaja Mari Uusi-Niemi.

Kun kaveripiiri on somessa, niin pelätään, että jäädään jostain paitsi, jos lasketaan älypuhelin kädestä.”

SPR:n Tampereen Nuorten turvatalolla on kuusi asiakaspaikkaa, joista keskimäärin 2–3 on koko ajan vuorokausirytmiään korjaavien nuorten käytössä.

Uusi-Niemen mukaan vuorokausirytmin järkkyminen liittyy jollain tavalla yhä useampiin koulunkäyntiongelmiin. Tyypillisesti unirytmin korjaukseen tuleva nuori on 14–16-vuotias, jonka ohjaa Nuorten turvatalolle koulun kuraattori tai sosiaalityöntekijä. Nuorten turvatalon koulunkäynnin tukipaketin yhtenä tavoitteena on kääntää opiskelijan vuorokausirytmi kouluaikojen mukaiseksi.

Monille kouluun lähtemisen vaikeuden taustalla on muita syitä kiusaamista, mielenterveysongelmia tai opiskelumotivaation puutetta, mutta usealla syynä on yksinkertaisesti se, että elämänrytmi ei asetu millään kouluaikoihin.

Tyypillisellä neljän viikon tukijaksolla nuori yöpyy ensi kahden viikon ajan sunnuntai-illasta perjantaiaamuun turvatalolla. Illalla saa käydä harrastuksissa ja tavata kavereita sovitusti, mutta kouluun lähdetään aamulla turvatalolta. Kolmas viikko vietetään kotona ja neljänneksi palataan jälleen turvataloon.

– Täällä käydään paljon keskusteluita nuorten kanssa. Lähtökohta on aina se, että nuori tulee tänne vapaaehtoisesti, kertoo kriisi- ja perhetyöntekijä Annika Kankainen

mukaan kasvaneen ongelman taustalla on nykyinen viihde- ja viestintätekniikka. Ongelma oli pienempi vielä muutaman vuosikymmen sitten, ohjelman kummaltakin tv-kanavalta loppui ohjelma jo kello 22:n jälkeen ja kavereihin sai yhteyden vain eteisessä olleesta lankapuhelimesta.

– Kun kaveripiiri on somessa, niin pelätään, että jäädään jostain paitsi, jos lasketaan älypuhelin kädestä, sanoo Uusi-Niemi.

– Verkkopelaajat ovat toinen ryhmä, joiden harrastus venyy yömyöhään, lisää Kankainen.

Koulujen alkaminen ei ole suurin buumi vuorokausirytmin palauttamiselle. Kankaisen mukaan jopa liian moni ajattelee, että koulun alkaessa kokeillaan, miten arki lähtee normaalissa kotielämässä liikkeelle. Korjausliikkeen tekeminen voisi olla helpompaa jo lukukauden alussa.

– Eniten meille tulee yhteydenottoja vasta keväällä, kun koulu menee jo niin huonosti, että luokalle jääminen uhkaa.

Uusi-Niemen mukaan vieraassa ympäristössä uuteen rytmiin pääseminen onnistuu tavallisesti helpommin kuin kotona. Turvatalossa on säännöt ja aikataulut, mutta kieltoja pyritään välttämään. Älypuhelinkieltoakaan ei ole, mutta moni antaa kännykkänsä pois vapaaehtoisesti.

– Kieltoja tärkeämpää on se, että nuori oivaltaa itse oman parhaansa, sanoo Kankainen.

Written by:

Petteri Mäkinen

Ota yhteyttä