Lielahden suunnassa riittää ideoita – Vesilaitoksesta tulisi vaikka kylpylä

Reijo Väliharju vanhassa vesilatoksessa. – Tästä voisi saada vaikka panimon tai ravintolan, hän ideoi.

Helinä Kanninen

HIEDANRANTA Lielahden tehdasalueen uutta tulevaisuutta suunnitellaan avoimin mielin.

Vieraanvarainen olohuone rannalle. Sosiaalisesti monimuotoinen kaupunginosa. Muun muassa tällaisia ideoita on syntynyt, kun Lielahden tehdasalueen uutta tulevaisuutta on mietitty.

– Kartanossa on käyty jo useita palavereja ja kokouksia, joissa ajatus alueen tulevaisuudesta on saanut vapaasti lentää, Tampereen kaupungin kehityspäällikkö Reijo Väliharju toteaa.

Salin isolla pöydällä on ilmakuva alueesta. Värikkäillä legopalikoilla on hahmoteltu asuintalojen korkeuksia ja suunniteltu, mitkä vanhoista rakennuksista voitaisiin säästää.

Yhdistyksiin ja järjestöihin on oltu aktiivisesti yhteydessä ja esitelty Hiedanrantaa.

Reijo Vähäharju sanoo, että yhteyttä voi ottaa jokainen, jolla on mielessä ajatuksia alueen kehittämiseksi.

– Olemme liikkeellä avoimin mielin.

Hiedanrannan alue sijaitsee Lielahdessa Metsä Boardin entisen sellutehtaan alueella neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alustavissa arvioissa on pidetty mahdollisena, että alueelle voitaisiin saada jopa 15 000 – 25 000 asukasta ja 12 000 – 14 000 työpaikkaa.

Alue rajoittuu etelässä kantatiehen 65 ja Sellukadun varren tontteihin. Lännessä alue rajautuu Lielahdenkatuun, pohjoisessa Niemenrannan kaupunginosaan ja idässä Näsijärveen.

Tampereen mittakaavassa Hiedanranta on iso alue.

– Tämä on Hervannan jälkeen suurin rakennustyömaa, Väliharju sanoo.

Metso Board myi tehdasalueen Tampereen kaupungille vuonna 2014 26 miljoonalla eurolla.

Tyhjille tehdashalleille etsitään nyt mielekästä käyttöä.

– Tärkeää on, että löydetään yrittäjiä ja toimijoita, jotka lähtisivät aluetta kehittämään, Väliharju sanoo.

Yksi ilmaan heitetty ajatus on kasvihuonetuotanto.

– Käännettäisiin ajatus ruoan tuottamisesta maaseudulla sen viljelemiseksi kaupungissa, Vähäharju visioi.

Ensi kesäksi on jo suunnitteilla kaupunkiviljelyä. Sitä varten rantaan tuodaan betoniponttonilaitureita.

– Tehdasalaueella viljelymahdollisuutta ei vielä ole ja puiston isot puut varjostavat kasveja liikaa. Laitureilla sitä vastoin on aurinkoa ja vettä.

Alueelle rakennetaan jo kesäksi kevyen liikenteen väylä, joka kulkee Paasikiventien alikulun kautta rantaa pitkin Nimenrannan asuinalueelle.

Yksi isoista haasteista on Näsijärven veden puhdistaminen kartanoalueen edestä. Järvessä on tehtaan ajoilta puolitoista miljoonaa kuutiota eli kaksikymmentä hehtaaria nollakuitua.

– Massa on lähes pinnassa olevaa mätänevää puuta. Sen poistamiseksi haetaan ratkaisua. Menossa on koealueella tutkimukset, ja tavoitteena se, että massasta voidaan tehdä maata. Silloin puistoa voitaisiin tällä maa-aineksella laajentaa järvelle päin, Väliharju selittää.

Hiedanrannasta on parhaillaan valmisteilla suunnittelukilpailu, jolla haetaan ratkaisuja. Sen jälkeen laaditaan yleis- ja asemakaava. Ensimmäiset asuintalot voisivat valmistua arvion mukaan vuosikymmenen vaihteessa.

Vanhimmassa tehdasrakennuksessa toimii tällä hetkellä jo viisi yritystä. Yksi niistä on rullalautailuyhdistys Kaarikoirat, jonka skeittiradat on koottu yhteen entisen kuivaussalin nurkkaan.

– Toiminta alkaa, kun sisälämpötila nousee plus viiteen asteeseen, yhdistyksen puheenjohtaja Teemu Grönlund sanoo.

Suunnitelmissa on pienempien ja isompien rullalautailufestareiden järjestäminen.

– Myös ympärivuotisen skeittikoulun ja nuorisokerhon pitämisestä on keskusteltu.

Lielahden kartano

1682 kartano perustettiin liittämällä yhteen autioksi jääneitä tiloja

1873–1904 von Nottbeckien hallussa

1904–1910 liikemies Carl-Johan Dahlström

1910 sijoitusyhtiö Lielahti Oy:lle, joka pilkkoi kartanon myytäviksi pientiloiksi

1913 J.W. Enqvist Oy perustaa sellutehtaan ja kartanon johdon asunnoksi ja myöhemmin konttoriksi

1966 Alakertaan Serlachius Oy:n tutkimus- ja kehittämisosasto

1972 puunhankintayhtiö Puulaaki Oy:n toimitilana

1986 Kemiheirretehtaan hallintokonttori

2004 Metsäliitto Osuuskunnan Länsi-Suomen metsäkonttori

Written by:

Helinä Kanninen

Ota yhteyttä