Uutistausta: Tätä uutista ei moni uskonut todeksi!

Hämeenkadun viivakokeilusta väänettiin kättä vuosina 2008-2009.

Tampere – Vuoden pyöräilykunta 2013!

Monien suulle eilen julkistettu tunnustus nostaa epäuskoisen hymyn.

Osa nauraa räkäisesti.

Tampere – kaupunki, jossa valkoisten pyörätien kokeiluviivojen vetämisestä keskustakadulle syntyi poliittinen konflikti, jonka ratkomiseen tarvittiin hallinto-oikeutta.

Tampere – kaupunki, jonka pääkadulla vihanpidon autoilijoiden ja jalankulkijoiden kesken ylittää vain konflikti jalankulkijoiden pyöräilijöiden välillä.

Kyllä, sama kaupunki.

Tampere ei ole tunnettu pyöräilykaupunkina. Mielikuvien tueksi on dataakin. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen vuonna 2011 julkaiseman kyselyn mukaan vain reilut 10 prosenttia piti Tamperetta hyvänä pyöräilykaupunkina. Tulos oli kahdeksan kaupungin vertailun ylivoimaisesti synkein.

Mitä ihmettä palkinnon jakava pyöräilykuntien verkosto Poljin on ajatellut?

Vai onko parissa vuodessa tapahtunut jotakin?

Ilmeisesti. Jopa kaupunkipyöräilijöiden etua kiivassanaisesti ajaneen Tampereen polkupyöräilijät ry:n vetäjä Sanna Karppinen antaa tunnustusta

– Palkinto tulee oikeaan osoitteeseen. Kun tapahtuu selvä muutos parempaan, pitää kannustaa.

Karppinen osuu oikeaan. Tampereen suurin valtti tittelikisassa on ollut se, että lähtötaso on ollut matalalla. Poljinkin kehuu ”voimakasta pyöräilyolosuhteiden kehittämistä ja pyöräilyn edistämistä viimeisen parin vuoden aikana”.

Laukonsilta, Palatsinsilta, Rongan tunneli, luetellaan palkintoperusteissa viime vuosina valmistuneita suurinvestointeja.

Vuonna 2012 uusia pyöräteitä kahdeksan kilometriä, yli sata uutta pyöräparkkipaikkaa ja kevyeen liikenteeseen noin neljä miljoonaa euroa vuodessa, jatkaa liikenneinsinööri Timo Seimelä.

Tampereella pyöräilyasioista vastaava Seimelä vaistoaa, että muutoksia on tapahtunut myös asioissa, joita euroilla ei saa.

– Minulle on viime vuosina syntynyt tunne, että asenteet pyöräilyä kohtaan ovat positiivisemmat, uskaltautuu Seimelä diagnosoimaan.

Seimeläkin esittelee dataa. Tässä kuussa julkistettavan liikennetutkimuksen ennakkotietojen mukaan pyöräilijöiden määrä Tampereen kaduilla on kasvanut vuodesta 2000 noin 50 prosentilla. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on tuplaantunut vuodesta 2005 kolmesta kuuteen prosenttiin.

Tarpeettomaksi etujärjestö ei ole muuttunut, vakuuttaa puheenjohtaja Karppinen.

– Tekemistä on vielä todella paljon sekä asenteissa että infrastruktuurissa.

Onko Tampere nyt oikea pyöräilykaupunki? Ota kantaa ja perustele!

SannaKarppisenruusut ja risut

+ keskustapyöräilyyn selviä parannuksia: kevyen liikenteen sillat, tunneli ja pyöräparkit

+ pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä selkeä tahtotila ja hyvät keskusteluyhteydet

+ rakennusjärjestysehdotuksen vaatimus uusien rakennusten pyöräparkeille

– talvikunnossapidossa edelleen parantamisen varaa

– suunnitteluperiaatteet yhä 1960-luvulla – pyöräilijät laitetaan liian usein jalankulkijoiden sekaan

– rohkeuden puute – autoilun rajoittaminen edelleenkin liian vaikeaa

Written by:

Petteri Mäkinen

Ota yhteyttä