Kympin vaihtoraha voikin olla 30 euron arvoinen

Markku Puhakka on kerännyt erilaisia rahoja kymmenen vuotta. Niiden vuoksi itsenäisyyden hän on perehtynyt syvemmin myös Suomen historiaan.

Sauvo Jylhä

Suomen 50-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi painettu hopearaha on nostanut arvoaan, koska kullan ja hopean hinta on noussut.

Sauvo Jylhä

Osaan vuoden 2006 kahden euron kolikoista lipsahti väärä kartta, joka kuvaa laajentunutta Euroopan Unionia vuodelta 2007. Kolikon arvo on noin 50 euroa.

Sauvo Jylhä

Suomen itsenäistyttyä Venäjän tsaarin vaakuna poistettiin suomalaisista rahoista. Kuvassa markan seteli vuodelta 1916, jossa vaakuna vielä oli.

Sauvo Jylhä

Punaisten johdossa ollut kansanvaltuuskunta painoi kansalaissodan aikana omia seteleitään. Kuvassa viiden markan seteli.

Sauvo Jylhä

Punaisten johdossa ollut kansanvaltuuskunta painoi kansalaissodan aikana omia seteleitään. Kuvassa viiden markan seteli.

Sauvo Jylhä

Tähtisymboli setelissä on merkki korvaavasta setelistä. Edellinen painos on siis ollut jotenkin epäkelpo.

Sauvo Jylhä

Rahan arvon selvittämisessä keräilijää auttavat erilaiset oppaat.

Sauvo Jylhä

Suomen markan historia alkoi vuonna 1860, kun Suomi oli vielä Venäjän tsaarinvallan alla ja se loppui vuonna 2002 euroon siirtymisen myötä. Kuvassa ensimmäinen Suomessa käytetty markka vuodelta 1864.

Sauvo Jylhä

Euron käyttöönotto vuonna 2002 innoitti Markku Puhakan keräämään vanhoja Suomen markan kolikkoja.

– Kun kerran nykyrahan kerääminen ei onnistu, niin kerätään sitten vanhoja rahoja, hän nauraa harrastukselleen.

Eipä sillä, ettei kokenut numismaatikko voisi rahoja keräämällä tienatakin. Tavoitteena on, että harrastus rahoittaa itse itsensä.

– Kun löydän jonkin parempikuntoisen rahan kuin minulla jo on, myyn vanhan pois ja otan paremman kokoelmaani.

Hän ei myöskään ole rajannut keräilyään tarkasti. Kokoelmissa on tuhansia rahoja – sekä seteleitä että kolikoita – kotimaasta ja ulkomailta. Puhakalta löytyy esimerkiksi Suomen pienin seteli, 25 pennin seteli vuodelta 1918.

– Viime aikoina olen hankkinut rahoja sen verran paljon, etten ole ehtinyt käydä niitä kaikkia kunnolla läpi. Onpahan sitten tekemistä eläkepäivinä.

Rahan kerääminen on helppo aloittaa.

– Sen voi aloittaa kassalta käteen jäävien vaihtorahojen tutkimisesta. Aluksi voi kerätä vaikka kaikkien maiden eurokolikoita tai suomalaisia euroja eri vuosilta. Kannattaa olla tarkkana, kymmenen euron vaihtoraha voikin olla 30 euron arvoinen.

Puhakka harmittelee, että nykyään ihmiset käyttävät paljon korttia maksamiseen. Hänellä on tapana käydä läpi kaikki saapuvilla olevat rahat harvinaisuuksien bongaamiseksi.

– Vaimo on hyvinkin tottunut siihen, että käyn hänen rahansa läpi.

 

50 markan seteli meni kahdeksalla eurolla, vaikka numismaattinen arvo olisi ollut 500 euroa.

Vanha raha ei automaattisesti ole arvokas. Ei ainakaan, jos se on ryppyinen seteli tai kulunut kolikko.

 

– Arvokkaimmat setelit ovat kuntoluokaltaan pakkasileitä ja kolikot lyöntikiiltoisia, eli ne eivät ole olleet käytössä lainkaan, avaa Puhakka alan sanastoa.

– Arvokas raha vaatii myös sen, että siitä on otettu pieni painos. Joskus rahan harvinaisuus voi liittyä virheeseen. Eurosetelistä on esimerkiksi jäänyt hologrammiviiva pois ja se on siksi kysyttyä tavaraa.

Esimerkiksi euron arvon määrittää kolme seikkaa, joista tietämätön ei rahan harvinaisuutta ja arvoa pysty arvioimaan.

– Ensinnäkin on tärkeää, kuka rahan on allekirjoittanut. Toisekseen mikä maakoodi siinä on ja minkä setelipainon painama raha on. Esimerkiksi pakkasileä 50 euron seteli oikealla yhdistelmällä voi esimerkiksi olla sadan euron arvoinen, Puhakka selvittää.

Rahojen arvon määrittäminen on vaikeaa, mutta tietoa voi luotettavimmin saada numismaattisista julkaisuista ja oppaista. Myös internetistä löytyy tietoa.

– Esimerkiksi Suomen markoista ei kaikista tiedetä painosmäärää. Joidenkin rahojen kohdalla lukee esimerkiksi vain, että ”tunnetaan kolme kappaletta”.

Tähtisymboli setelissä on korvaavan setelin merkki.

– Se tarkoittaa, että setelin painantavaiheessa on tapahtunut virhe, jonka seurauksena seteliä ei ole päästetty jakeluun. Virheellisen setelin tilalle on painettu korvaava seteli. Tähtisetelit ovat pienipainoksisempia ja siksi arvokkaampia kuin vastaavat normaalit setelit.

Jos harrastuksesta innostuu kunnolla, kannattaa liittyä numismaattiseen yhdistykseen. Niistä löytyy tietoa paitsi keräilystä, myös samanhenkistä seuraa. Yhdistysten puoleen kannattaa kääntyä myös, jos haluaa puolueettomasti selvittää jonkin rahan arvon.

– Missään nimessä arvoa ei kannata mennä kysymään esimerkiksi osto- tai myyntiliikkeestä. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa Ståhlbergin allekirjoittama vuoden 1963 50 markan seteli on mennyt kahdeksan euron nimellishintaan, vaikka numismaattinen arvo olisi ollut 500 euroa.

Esimerkiksi markan seteli vuodelta 1963 on hyväkuntoisena lähtöarvoltaan noin euron.

– Mutta jos siinä on allekirjoitusparina Leinonen-Sacklen, nousee setelin arvo useilla kymmenillä euroilla. Sitten esimerkiksi AJ-sarjan painosta on otettu vain 200 000 kappaletta. Moinen kirjainyhdistelmä nostaa myös setelin arvon muutamiin kymppeihin, kuten muutkin sarjanumeron edessä olevat aakkosten alkupään kirjaimet.

Written by:

Satu Jalo

Ota yhteyttä