Kuningatar vikisi kun parooni vei - Arja Koriseva
15.08.2008 11:26
Oli sangen nautittava ja suveava kevätpäivä toukokuussa 1986, kun mentiin Lintisen Veikon peltivehkeellä Jämsään treffaamaan Jämsän paroonia, joka oli, ja on yhä, entinen kummirengasalan liikemies Esa Lehtinen, joka vaihtoi firmansa showbisneksiin.
Parooni pyöritti silloin Hymylehden lukuun tangoparikilpailua, jonka hän oli keksinyt työllistääkseen itsensä. Kisa on suosittu vieläkin, vaikka parooni kiertääkin maata enää vain kesäisin ja pyörittää talvet suomalaisten Life-yökerhoa Playa del Inglesissä Kanarian saarilla, selkävaivainen kun on.
Parooni esitteli Tampereen hanuille kesän tangoparikilpailujen kakkossolistin. Hän oli oikein Toivakassa syntynyt ja asuva Arja Koriseva, muusikko Erkki Frimanin sisarentytär.
Mä meinasin pudottaa silmäni ja pumppuni jymäytti ylimääräisen lyönnin. Likka oli ujo ja 21-vuotias ja nätti niin kuin hunajassa uitettu. Arja meni likaisen Jämsänjoen rantaan poimimaan keväisiä kukkasia ja me tapitettiin häntä silmät suittirenkaina.
- Onpa teillä siisti kakkostangosolisti, kehuin paroonille, joka oli löydöstänsä ylpeä kuin Porin kerjäläinen.
Lintinen filmasi ja meikäpoika haastatteli. Kävi ilmi, että tää nättipää opiskeli Hämeenlinnan opettajainkoulutuslaitoksessa ala-asteen opettajaksi ja Jyskälän konservatoriossa laulajaksi.
Kesä 1986 tuli, oli ja meni. Kolme vuotta myöhemmin kesällä 1989 Arja Korisevasta tuli tangokuningatar. Nyt hänellä kuuluu olevan muksukin ja äskettäin hänet valittiin Seuran lukijaäänestyksessä tangokuningattarien suosituimmaksi. Se on upea meriitti kymmenen vuoden takaisen tangokiertueen kakkossolistille.
- Tangokuningatartitteli oli mulle ponnahduslauta työssä, josta pidän ja jota haluan tehdä, Arja kertoi myöhemmin. - Samalla se oli pääsylippu piireihin, jotka mahdollistavat tämän työn. Tässä hommassa pitää kysyä itseltään, miten haluaa elää ja mitä haluaa tehdä. Ja sitten pitää toimia sen mukaan.
Mä oon aina ihaillut Arja Korisevaa paitsi laulutaidon vuoksi myös siksi, että hän on myönteinen ihminen - optimismibakteerin kantaja. Ikään kuin häneen olisi liimautunut George Bernard Shawn kehotus: "Ole niin kuin aurinko ja niitty, niitä ei talventulo huoleta hiukkaakaan."
