Rosvoaako joku kalaa Näsijärvestä?
27.12.2008 8:05
Jari Niemelä
Tampereen valtuustossa koettiin toissa viikolla harvinainen nuijankopautus, kun pöytään lyötiin tieto valtuustoaloitteen poisvetämisestä. Valtuutetut Matti Joki (sit) ja Aila Dundar-Järvinen (kok) peruuttivat aloitteensa kalastusasioista vastaavan henkilön palkkaamiseksi kaupungille.
– Tämä on hyvin harvinaista, mutta vastaavaa aloitteiden peruuttamista on joskus aiemminkin kyllä tapahtunut, ei tosin moneen vuoteen, kertoo päätösvalmistelupäällikkö Ritva Salisma Tampereen kaupungilta.
Mistä sitten oli kyse, satamamestari Matti Joki?
– Vedin kirjeitse aloitteen pois, koska siihen ei oikein tuntunut löytyvän kunnollista vastausta. Otan asian esille uudestaan ensi vuonna, mutta virkateitse, sanoo Joki.
Hänen mukaansa taustalla on ongelma Näsijärven kalanistutuksista. Verkkojen silmäkoko pitäisi Joen mielestä määrätä isommaksi, jotta verkkokalastajat eivät veisi juuri istutettuja kaloja vesistä. Satamamestari haluaisi jonkun hommaa valvomaan.
– Verkkokoko pitäisi saada 50 milliin nykyisen 40 millin sijaan. Idea olisi, että kala saisi rauhassa kasvaa oikean kokoiseksi, jotta niitä riittäisi myös uistelijoille, perustelee Joki.
– Veneily on lisääntynyt kovaa vauhtia. Näsijärvelle tullaan uistelemaan ympäri maata. Kaupunki on tehnyt paljon veneilijöiden eteen. On rakennettu lämmitettyjä veneluiskia ja kalanperkauspisteitä ja lisäksi satamia on paranneltu. Olisi matkailun ja uistelun kannalta erittäin tärkeätä, että kunnon kokoista kalaa saisi paremmin Näsijärvestä.
Joen mukaan uistelijat toivovat istutettavaksi nimenomaan järvilohta. Nyt sen edelle ajavat Näsijärven kalanistutuksissa kuha ja siika.
Rauhoituspiirit auttaisivat
Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen sanoo, että lähtökohtana pitäisi olla se, että istutusalueille perustetaan rauhoituspiirejä. Esimerkiksi Pirkkalan kalastusalueella Tampereen Viinikanlahti on rauhoitettu kalastukselta toukokuussa. Homma on kuulemma toiminut hyvin.
– Istutetut kalat kuten kirjolohi, järvitaimen ja nieriä pyörivät pari kolme viikkoa istutusalueen lähellä ja tuolloin ne ovat helppoa saalista. Kuukauden rauhoitusaika riittää, sanoo Vuorinen.
– Mikäs siinä, jos rahaa valvojiin löytyy. Valvontaa toki jo on nytkin vesillä kalastusalueiden, kaupungin ja kalastuskuntienkin toimesta.
Näsijärven kalastusalueen isännöitsijä Sakari Kivinen suhtautuu varauksella väitteisiin, jonka mukaan verkkokalastajat pyytävät istukkaat vedestä.
– Osa uistelijoista varmaan mieltää, että juuri istutetut taimenet ja lohet pyydetään verkoilla heti pois. Mutta ei tämä ole pelkästään verkkopyynnin asia. Tammikuussa ilmestyvästä järvilohitutkimuksesta käy ilmi, että vähän joka kalastajaryhmissä tällaista nyppimistä tapahtuu. Enemmänkin näkisin, että kyse on tiedotusongelmasta. Kaikki kalaa pyytävät eivät ehkä ymmärrä, että esimerkiksi järvilohen alamitta on 45 senttiä, sanoo Kivinen.
Hän lisäisi tiedotusta ja valistusta siitä, että ei ole kenenkään etu pyytää alamittaista kalaa. Viinikanlahden kaltaisia rauhoitusjaksoja ei Näsijärven kalastuskunnan alueella ole pidetty järkevänä.
– Olemme tehneet osakaskuntien kanssa herrasmiessopimuksia, että kun jostakin rannasta istutetaan, se rauhoitetaan hetkeksi.
Kivinen ei lähtisi rajoittamaan kalastusta, pikemminkin sitä pitäisi hänen mielestään edistää. Kalastus on nimittäin vähentynyt viime vuosina Näsijärvellä.
– En myöskään lähtisi suurentamaan verkkojen silmäkokoja. Jos koko nousee yli 40 millin, jää esimerkiksi siikavaranto hyödyntämättä. Siika on yleisin laji Näsijärvellä. Verkko ei myöskään valikoi kaloja, ja osa istukkaista tulee esimerkiksi muikkuverkkojen mukana.
