Tampereen tulevaisuutta suunnitellaan monella taholla. Tulevaisuutta käsitellään ikään kuin Tampere olisi jo 450 000 asukkaan metropoli. Todellisuudessa Tampereella on 200 000 asukasta, nekin sijoittuneet tähden muotoon rautateiden läheisyyteen melk...

28/02/2010 7:53 pm, Tamperelainen | Ilmoita asiaton viesti

Tuo väite, että Tampereen on 200 000 asukasta olisivat sijoittuneet tähden muotoon rautateiden läheisyyteen, ei ihan pidä paikkaansa. Pelkästään Hervannassa asuu n. 25 000 ihmistä eikä rautatietä ole mailla halmeilla. Siksi rautatie pitäisi tuoda asukkaiden luokse sinne, missä sitä ei vielä ole. Noita kahta lajia rautateitä, lähijunia ja ratikoita, pitäisi kehittää sulassa sovussa rinta rinnan eikä toisensa poissulkevina, mutta ei myöskään toistensa raiteille menevinä. Ratikkaa tarvitaan ainakin Lentävänniemeen, Hervantaan ja tulevaan Vuorekseen. Onkohan missään kokeiltu sellaista systeemiä, että ratikka kiertäisi jotain lenkkiä vain yhteen suuntaan? Ratikka voisi siis kiertää lenkkiä P-tori-Hervanta-Vuores-P-tori. Toinen ratikka kiertäisi samaa lenkkiä sitten toiseen suuntaan, jolloin matkustajat valitsisivat omalle matkalleen lyhyemmän reitin. Eri suuntiin lenkkiä kiertävät erotettaisiin toisistaan vaikka kirjaintunnuksella.

Niin ja se lähijuna. Sen voisi polkaista käyntiin hyvinkin nopeasti. Ratikan raiteitten rakentaminen kestää jonkin aikaa, jolloin lähijuna voisi olla käytössä jo parissa kuukaudessa päätöksestä. Molempia tarvitaan, mutta kaupungin päättäjien mielestä ei ehkä tarvita kumpaakaan, koska mitään aktiivisia suunnitelmia ei ole näkynyt vähään aikaa.

28/02/2010 8:15 pm, Ertsu | Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että lähijunaliikennettä tarvitaan. Se on kuitenkin tämän ja seuraavan 20...30 v. aikana melko pientä verrattuna siihen, mitä kevyemmällä ja simppelimmällä ratikalla saataisiin aikaan.

Lähijuna palvelisi pääasiassa Nokiaa ja Lempäälää, sekä hyvin pienin osin Ylöjärveä ja Kangasalaa. Tampereelle lähijunalla ei juuri ole merkitystä, koska seisakkeet ovat kaukana poissa ihmisten kulkuväyliltä ja ne ovat hyvin harvassa.

Tiheästi pysähtyvän ja liityntäliikennevapaan Ratikan reiteillä taas on massaa jo yli ratikan kannattavuuskriteerien, kuten Ertsu kommentissaan mainitsee. Pelkästään Hervanta-Lentsu- linjalla on asukas-/työpaikkatiheys todella korkea ja se lisääntyy jatkuvasti kun uudet alueet valmistuvat ja vanhat täydentyvät (kuten Vuores, Hervantajärvi, Hervannan Postipankki, Itä-Kaleva, Ala-Pispala, Niemenranta jne.
Sama pätee ratikan toisella pääreitillä Koukkuniemi (tai Tampella) - Partola.

Ydinasia on, että liikennettä ei voida ajatella vain yhden tai kahden joukkoliikenteen kesken niin, että joko tuo tai tämä, vaan jokaiselle linjalle on laitettava tarkoituksenmukaisin ja liikennöintikustannuksiltaan edullisin väline. Tampereella se tarkoittaa busseja, ratikoita, lähijunaa, pyöriä ja kävelyä.

Kaupunkiliikenne- ja kaavoitusasiat ovat hyvin monitahoisia, eikä niitä kaikkia voi ruohonjuuritasolta ymmärtää. Siksi tarvitaan tietoa mm. kevyestä raideliikenteestä, josta nyt ei tiedetä kovinkaan paljoa. Liikaa liikkuu luuloon ja pelkoon perustuvaa huuhaa-propagandaa.

01/03/2010 11:32 pm, Janne | Ilmoita asiaton viesti

Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa miltään osin:

"Liikennettä suunnitellaan ihmisille, jotka asuvat viiden minuutin etäisyydellä Keskustorista, siis näille ihmisille pitäisi saada raitiotie."

> Rakennemallityön mukaan uusi syöttöliikennettä tarvitsematon raitiotie rakentuu v. 2011…2030 aikana seudun suurimmille massaväylille kuten Hervanta – Lentävänniemi, Keskusta – Lamminrahka ja Keskusta – Pirkkala. Näiden linjojen äärellä liikkuu suurin osa kaupunkiseudun väestöstä.

"Lähiliikenteen kehittämiseen Pirkanmaalla valtiovalta on myötänyt 65 000 000 euroa. Tämän rahan Tampere aikoo sijoittaa sisäiseen raitiotieliikenteeseen."

> Samassa suunnitelmassa lähijuna on linjattu Nokialle, Ylöjärvelle, Lempäälään ja Orivedelle. Tampereelle lähijunalla ei ole suurta merkitystä, koska seisakkeet ovat kaukana ihmisten kulkuväyliltä ja ne ovat hyvin harvassa. Pirkkalalle ja Kangasalan Liuttu-Keskusta- suoralle siitä ei ole hyötyä ollenkaan.

Tampereen seutu ei siis käytä Valtion tukea vain yhteen kohteeseen, vaan kaikki kunnat on raideliikennehankkeessa huomioitu optimaalisesti niin, että paras ja liikennöintikuluiltaan edullisin väline suunnitellaan oikeaan paikkaan oikeiden kriteerien mukaan.

03/03/2010 12:10 am, Janne | Ilmoita asiaton viesti